Kuoppageolokijaa

Näin kun nyt olen pyrkinyt syventämään näitä ensimmäisiä istutuskuoppiani, olen pakostakin törmännyt paikallisiin geologisiin oloihin. Enkä nyt ihan justiinsa tiedä, vaikuttaako läheisen tien rakentaminen jollakin tavalla näihin oloihin. Mutta kuopista olen kuitenkin löytänyt a) kiviä ja b) mielenkiintoista soraa ja hiekkaa. Normaalia - OK. Humusta on kaikissa kuopissa noin 20 - 30 cm ensimmäisenä kerroksena.
Kiviä löytyy täältä tien läheisyydestä rutosti paljon. Yleensä ne ovat tuollaisen valkoisen rantahiekkakerroksen alla heti seuraavina. Ja siellä ne nököttävät ihan vieri vieressä. Ne eivät ole pyöreitä palleroita, vaan aika kulmikkaita ja osa on melko vaaleita. (Maallikon arvaus: moreenia.)

Useimmissa kuopissa on humuksen alla vaalea hiekkakerros - hyvin ohutta hiekkaa, hyvän rantahiekan tapaista. Vieressä olevassa kuvassa näkyy tumman humuksen alla vaalea hiekkakerros, jonka alla on vielä toinen, tummempi kerros hiekkaa.

Muutamassa kuopassa alla oleva kerros onkin ruskeaa  (punaruskeaa) soraa - paljon suurempi raekoko kuin edellisessä.

    Tässä kuvassa nämä hiekat ovat vierekkäin: vasemmassa yläkulmassa ruskeaa hiekkaa, keskellä vaaleaa ja ihan oikeassa alakulmassa vertailun vuoksi humusta mustanharmaana lapionmuotioisena paakkuna.

Viereisessä kuvassa on kuoppa, jossa  humuksen alla on ensin kerros vaaleaa hiekkaa ja sitten  punaruskeaa hiekkaa. Alimmassa kerroksessa näkyy olevan iloisia pensaiden juuria. Kiviä en vielä tavannut tästä kuopasta - luuraavat mokomat jossain.
Paikka on korkeuskäyrällä 110 metriä meren pinnasta, kallioinen mäki ja lähellä sen korkeinta kohtaa. Ja seutukunta on semmoisella alueella, jossa hyvin on voinut lainehtia muinainen Ancylusjärvi - tai ainakin joku jäätikköjärvi - semmoiset 10 500 - 9 000 vuotta sitten (8500 - 7000 eKr).
Ovatko kivet a) muinaisjärven rantakivikkoa, b) moreenikiviä vaiko c) tienrakentajien levittämä kivikasa? 

Kangertamista

Tänään jatkui leuto syksy. Päätin vielä kaivaa muutamaa istutuskuoppaa syvemmäksi. Niissä olikin kivi kiven vieressä. Käytin kankea niiden pikkukivien irrottamiseen. Vaikutti siltä, että olin jonkun kivikasan päällä  kaivelemassa. Sain yhdellä urakoinnilla kolmesta pikkukuopasta kottikärrillisen kiviä!

Tämmöinenkin tetrapakkaus-kivi löytyi siellä kaivellessa:

Kantoja pihalla on nyt useita. Niistä se riesa syntyy keväämmällä. Ensimmäisessä kuvassa on kanto isosta koivusta (keskeltä pihaa) ja siitä jäänyt kaksihaarainen metrinen pölli, josta pitäisi joskus tulla "taidetta". Ja viimeisessä kannot, jotka ovat jäljellä koivuryhmästä tien vieressä.

Marraskuun valoja

Lumet sulivat taas toisen kerran. Menin pihalle siirtelemään oksia toiseen kasaan - kun ei ollut muutakaan tekemistä. Sainpahan sieltä tien vierestä kasaa vähän matalammaksi. Siinä toljaillessa otin kuvan tästä pihan ykköskivikosta, kun se siinä loisteli marraskuisen aamuauringon kilossa. Se on etelän puolelle näin komea ja pohjoisen puolelle loiva.

   

Sama kivikko tasaisemmassa valossa:

 Alakuvassa näkyy pihan vallanneet oksakasat.

Seuraavassa on yhden puun rungosta jätetty tuoli. Sen edessä on pieni "kiviaihe", koska siinä oli semmoinen teräslenkki istutettuna maahan niin, ettei sitä saatu siitä pois. Siispä kivet sen päälle! Edessä on myös yksi syreenin istutuskuoppa.