Kuoppageolokijaa

Näin kun nyt olen pyrkinyt syventämään näitä ensimmäisiä istutuskuoppiani, olen pakostakin törmännyt paikallisiin geologisiin oloihin. Enkä nyt ihan justiinsa tiedä, vaikuttaako läheisen tien rakentaminen jollakin tavalla näihin oloihin. Mutta kuopista olen kuitenkin löytänyt a) kiviä ja b) mielenkiintoista soraa ja hiekkaa. Normaalia - OK. Humusta on kaikissa kuopissa noin 20 - 30 cm ensimmäisenä kerroksena.
Kiviä löytyy täältä tien läheisyydestä rutosti paljon. Yleensä ne ovat tuollaisen valkoisen rantahiekkakerroksen alla heti seuraavina. Ja siellä ne nököttävät ihan vieri vieressä. Ne eivät ole pyöreitä palleroita, vaan aika kulmikkaita ja osa on melko vaaleita. (Maallikon arvaus: moreenia.)

Useimmissa kuopissa on humuksen alla vaalea hiekkakerros - hyvin ohutta hiekkaa, hyvän rantahiekan tapaista. Vieressä olevassa kuvassa näkyy tumman humuksen alla vaalea hiekkakerros, jonka alla on vielä toinen, tummempi kerros hiekkaa.

Muutamassa kuopassa alla oleva kerros onkin ruskeaa  (punaruskeaa) soraa - paljon suurempi raekoko kuin edellisessä.

    Tässä kuvassa nämä hiekat ovat vierekkäin: vasemmassa yläkulmassa ruskeaa hiekkaa, keskellä vaaleaa ja ihan oikeassa alakulmassa vertailun vuoksi humusta mustanharmaana lapionmuotioisena paakkuna.

Viereisessä kuvassa on kuoppa, jossa  humuksen alla on ensin kerros vaaleaa hiekkaa ja sitten  punaruskeaa hiekkaa. Alimmassa kerroksessa näkyy olevan iloisia pensaiden juuria. Kiviä en vielä tavannut tästä kuopasta - luuraavat mokomat jossain.
Paikka on korkeuskäyrällä 110 metriä meren pinnasta, kallioinen mäki ja lähellä sen korkeinta kohtaa. Ja seutukunta on semmoisella alueella, jossa hyvin on voinut lainehtia muinainen Ancylusjärvi - tai ainakin joku jäätikköjärvi - semmoiset 10 500 - 9 000 vuotta sitten (8500 - 7000 eKr).
Ovatko kivet a) muinaisjärven rantakivikkoa, b) moreenikiviä vaiko c) tienrakentajien levittämä kivikasa? 

Kangertamista

Tänään jatkui leuto syksy. Päätin vielä kaivaa muutamaa istutuskuoppaa syvemmäksi. Niissä olikin kivi kiven vieressä. Käytin kankea niiden pikkukivien irrottamiseen. Vaikutti siltä, että olin jonkun kivikasan päällä  kaivelemassa. Sain yhdellä urakoinnilla kolmesta pikkukuopasta kottikärrillisen kiviä!

Tämmöinenkin tetrapakkaus-kivi löytyi siellä kaivellessa:

Kantoja pihalla on nyt useita. Niistä se riesa syntyy keväämmällä. Ensimmäisessä kuvassa on kanto isosta koivusta (keskeltä pihaa) ja siitä jäänyt kaksihaarainen metrinen pölli, josta pitäisi joskus tulla "taidetta". Ja viimeisessä kannot, jotka ovat jäljellä koivuryhmästä tien vieressä.

Marraskuun valoja

Lumet sulivat taas toisen kerran. Menin pihalle siirtelemään oksia toiseen kasaan - kun ei ollut muutakaan tekemistä. Sainpahan sieltä tien vierestä kasaa vähän matalammaksi. Siinä toljaillessa otin kuvan tästä pihan ykköskivikosta, kun se siinä loisteli marraskuisen aamuauringon kilossa. Se on etelän puolelle näin komea ja pohjoisen puolelle loiva.

   

Sama kivikko tasaisemmassa valossa:

 Alakuvassa näkyy pihan vallanneet oksakasat.

Seuraavassa on yhden puun rungosta jätetty tuoli. Sen edessä on pieni "kiviaihe", koska siinä oli semmoinen teräslenkki istutettuna maahan niin, ettei sitä saatu siitä pois. Siispä kivet sen päälle! Edessä on myös yksi syreenin istutuskuoppa.

Kalkkia maahan

Tänään ripottelin 75 kg puutarhakalkkia tontille. Tämä kalkitustoimi oli sen verran myöhässä, että pakkaset olivat paakuttaneet kalkit pusseihin. Ja pussi painoi 25 kg. Tämä oli Kekkilän puutarhakalkkia, joka ei ollutkaan rakeista vaan jauhoa. Siinä sanottiin, että helppo levittää, mutta aluksi tuntui aika vaikealta, kun en nääs jaksanut nostaa sitä pussia. Mutta sitten hoksasin aukaista säkit keskeltä ja valuttaa sisältö kottikärryyn. Siinä kottikärryssä oli helppo lapiolla lyödä niitä pakkuja pienemmiksi ja sitten kuljettaa kärryssä koko kalkkilasti haluttuun paikkaan. Lapiolla sitten heittelin kalkkia maahan. Hyvin meni.
Nyt tulee leudompaa säätä ja ehkäpä sateitakin, joten kalkki menee hyvin kohti maata.

Suunnitelmia korkeista pensaista

Nyt olen etsinyt tietoja pensaista (lehtipensaista) ja niiden korkeuksista. Ajatukseni on, että pensaatkin muodostavat nousevan "aallon" kohti Koskentietä. Lopullisen kasvukorkauden mukaan (tavallisimipia?) pensaita ovat tällä kasvualueella:
3 - 10 m pilvikirsikka
2 - 4 m kiiltoheisi, villaheisi
2 - 3 m rusokuusama, 
lännenheisiangervo, 
lumipalloheisi
1,50 m keltakotakuusama, 
marjasinikuusama, 
kultaherukka
sinikuusama, 
taikinamarja, 
idänvirpiangervo, norjanangervo
syyshortensia
1 m   pensashanhikki
0,50 - 1 m kevätatsalea, 
pikkusyreeni, 
vuohenkuusamat, 
kuninkaanangervo
0,50 m  marjasinikuusama Anja
20 cm  grönlanninhanhikki,
lamohietakirsikka, 
lamoherukka.
Kasvitietoja löytyy mm. sivuilta Suomalainen taimi, Puutarha Tahvoset, Harvialantaimi ja Taimikko Ruhanen.
Minun ykkössuosikkini on tietysti lännenheisiangervo, josta minulla on hyviä kokemuksia Kausalasta. Toiseksi suosikiksi saattaa tässä ajan myötä tulla pilvikirsikka (joka on joko puu tai pensas).
Näiden (joidenkin) pensaiden mukana tulee olemaan tuijaryhmä ja ehkä jokunen kuusi (en tiedä vielä mikä).
Katsaus eteen päin: tämän kirjoitin kesällä 2019. 
Pihallani on tien vieressä epämääräisissä riveissä
- 3 lännenheisiangervoa; voivat hyvin, kasvaneet noin 180 senttisiksi,
- 1 kiiltoheisi; voi hyvin, kukkii, oli hidas kasvussaan,
- 2 rusokuusamaa, eivät näytä hyviltä, matalia ja kärsiviä,
- 1 kultaherukka; vähän liian rento, mutta voi hyvin.
- 3 marjatuomipihlajaa; mallia "puu" (ei "pensas"), voivat hyvin, tekevät marjoja, pituutta on yhdellä noin 2m, toiset lyhyempiä, sutajakoita, eivät mitenkään pulskia,
- 2 taikinamarjaa; alkuvuodet hyvin hitaita kasvamaan (syynä ehkä varjostava raita), nyt voivat hyvin, korkeus vain 60 cm, en ole leikannut,
- 1 idänvirpiangervo; voi hyvin, tekee juuriversoja ehkä liikaa, korkeus noin 2 m,
- 2 mustilanhortensiaa ja 2 kuutamohortensiaa; voivat hyvin ja kukkivat kokeasti, nyt 2019 yksi kuoli, kun myyrä söi juuret, korkeus 160 - 120 cm,
- 1 pihasyreeni, oli alkuksi hidas, nyt voi hyvin ja kukkii, korkeus noin 180 cm,
- 1 koiranheisi, voi hyvin vaikka kirvat syövät lehtiä paljon, korkeus noin 220 cm,
- tuijia on eri-ikäisinä ainakin 15, voivat hyvin, 'Brabant' oli nopeasti kasvava, nämän muodostavat varsinaisen näköesteen paikoitellen,
- 3 metsäkuusta; voivat hyvin, näitä olen leikellyt melkein joka vuosi, jotta ne tuuheutuisivat,
- nurkalla on koivuangervoja 6 kpl, voivat hyvin.

Omenat

Tänään ravistelimme omenat alas puusta, koska oli jo semmoinen pakkaspäivä. Tämä omenapuu tuottaa punaisia talviomenoita, jotka olivat aika kitkeriä silloin elo-syyskuussa, mutta nythän niitä jo syö. Voi olla, että emme saa kaikkia syötyä.
Toinen omenapuu oli varjossa eikä siinä nähty kuin kaksi omenaa. Nekin hävisivät männyn kaatuessa siitä vierestä maahan. Ne vaikuttivat vaaleilta omenoilta.
Kauppareisulla kävin ostamassa puutarhakalkkia kolme säkkiä  á 25 kg.

Kalkkia pinta-alalle

Eilen oli hiukan sateinen päivä ja plussan puolella. Tänään on ensimmäinen pakkasaamu tänä syksynä. Löysin eilen liiteristä vajaan säkin puutarhakalkkia; se oli 20 kilon säkki. Ripottelin kalkit tuonne maahan. Eihän sitä riittinyt kovin isolle alalle. Sanovat, että kalkkia pitäisi ensikalkitukseen olla 30 kg per aari ja sitten joka komas vuosi ylläpitokalkkia 10 - 15 kg per aari.

Lahottajia tarvitaan

Istutuskuoppia edelleen kaivaessani huomasin näitä kantojen lahottajia ilmestyneen paikalle. Pihalla on useita kantoja, jotka toivon mukaan nopeasti lahoaisivat. Olen kastelukannulla kantanut ureavettä niiden päälle, eli siis kerättyä pissivettä. Lehdessä luki, että ureavedellä saa kantoihin tätä maatumisvauhtia.

Kuoppien kaivelua

Tänään  kaivoin istutuskuoppia. Sain 7 kuoppaa kuta kuinkin valmiiksi, kun oli kirkas sää. Lisäksi kangertelin joitakin kiviä, joita sain hiukan liikkumaan. Pihalla  (varsinkin pohjoisen puolella) on aika paljon pinnassa isoja kiviä. Onneksi niiden välissä aina on multaa.
Kuoppia kaivaessa huomasin, että humusta on noin 20 cm ja sen jälkeen soraa. Humuksessa on paljon matosia. Syreenien kuoppiin rupesi tulemaan vettä. Nyt onkin tuossa polulla ja polun ojassa kovasti taas vettä, kuten keväällä. On satanut melkein joka päivä ja yö. Juuria joudun katkomaan kovasti näistä kaikista kuopista.
Pitäisi kai ostaa kalkkia maahan ja kalkita nyt jo syksyllä.

Puskien paikkoja katseltu

Koskentietä reunustamaan tulee lännenheisiangervoja ja sekaan muutama lumipalloheisi. Näille tuleville taimille katselin jo istutuspaikkoja ja merkitsin niitä pienillä risuoksilla. Samoin katsoin paikat kahdelle sireenille pohjoisreunalle; ne tulevat rinnakkain. 

Saapihan nähdä kuinka istutuskuoppien kaivu oikein onnistuu - on nääs kiviä siellä sun täällä. Ei oikein tiedä, kuinka syvälle missäkin kohdassa pääsee kuoppaa kaivamaan. Mutta ajattelin yrittää jo valmiiksi nyt syksyllä niitä kuoppia hieman kaivella.

Puut pitkällään

Tänään 10.10.2012 oli viimeinen päivä tässä puun kaadossa. Nyt suunnitellut puut on kaadettu. Enää ovat jäljellä vain ne kaksi rajapuuta, jotka toivottavasti naapuri kaataa talvella. Kaikki pöllitkin on viety tai pilkottu klapeiksi kuivumaan. Pihalla on karmeita kasoja näitä oksia! Eli rankasouvia vielä piisaa.

Suunnitelman kuva

Tässä on  piirustus puutarhan suunnitelmaksi nyt. Se on alustava hahmotelma. Siitä puuttuvat esim. keskelle tulevat perennat ja pensaat.
Koskentien varteen tulee sik-sak-rivissä lännenheisiangervoja, väliin kolme lumipalloheittä ja kokeeksi yksi marjasinikuusama (jos löytyy). 
Jo odottamassa olevat kaksi Elizabethin syreeniä sekä jasmike tulevat pohjoiselle reunalle.

Puuta kaadettiin

Perjantaina 14.9. tulivat Eero T. ja Markku V. kaatamaan puita tontilta. He kaatoivat 6 puuta käyttäen kahta moottorisahaa, liinoja ja vaijereita. Paikalle tulivat autokyydissä jo sirkkeli ja puuhäkki. Jatkoa seuraa.

Jatkoa seurasi maanantaina 17.9.  Silloin kaatui taas 6 puuta. Tuuliseksi käyvä sää keskeytti toiminnan. 

Välipäivinä raivasimme rankoja, risuja ja oksia kasoihin.

Juurien tonkimista

Keksin, että pajujen juurakoita voi yrittää kaivaa kangen avaulla. Aluksi yritin mätkiä niitä kirveellä, mutta ei se tehonnut. Kirveellä sain vain kaarnaa pois, jotta lahoaminen pääsisi alkuun. Mutta kangella voin yrittää sekä särkeä juurakkoa että kaivaa juuria ylös. Kovaa hommaa tämä vaan on.

Omenapuun satoa

Tontilla on kaksi omenapuuta. Toinen on tähän asti ollut hyvin varjoisassa kodassa pajujen ympäröimänä: se ei kukkinut eikä tee omenia. Toinen on keskellä tonttia; siitä tulee satoa. Tähän asti maistetut omenat ovat aika kitkerän makeita. Jonkun verran on putoillut muumiotautisia tai sisältä pahentuneita omenia.

Myös luumupuita on 3. Niissä on paljon tulossa luumuja, mutta ne ovat vielä nytkin vihreitä ja kovia. Puita on reippaasti leikattu joskus aikoja sitten. Ne näkyvät kuolettavan aika tavalla vanhoja varjoon kääntyviä oksiaan.

Ongelmia

Tonti ongelmia ja niihin liittyviä suunnitelmia:

1. Liiallinen varjoisuus ja  liian paljon  isoja puita ja varsinkin koivuja; suunnitelma kaataa melkein kaikki puut.

2. Maassa kasvaa erittäin paljon vuohenputkea; osalle on jo ruiskutettu Roud-upia.

3. Maassa on paljon pajujen juurakoita ja kantoja, puiden juuria risteilee maaperässä paljon; pajujen juurakoita koetan vääntää irti kangella.

4. Tontilla on ainakin kaksi ojan tapaista painannetta; ensimmäistä ojaa on jo hiukan täytetty maatuvalla aineksella (eivät maadu oikein hyvin).

5. Pinnassa olevia kiviä on paljon ja kivet ovat suuria; osa on pakko hyväksyä. Istutuskuoppia tehdessä kannattaa aina ensin tutkia ao maaperä - mistä sieltä tulee vastaan kivi.

6. Entisen omistajan jäljiltä maassa on kolme erikoista kohtaa; metallilevy ja tukilenkki on peitettävä kivillä.

Muita yleiskuvia vuonna 2012

Tässä muutamia muita kuvia tontilta  kesältä 2012.

 Takapiha näykyi päätieltä näin:

 

 Tontin keskellä on vanha grillipaikka:

 Omenapuu seisoo keskellä tonttia:

Takapihan nurkalla kasvaa vanha, suuri raita:

 

Alun kuvaus 2012

Kuvasin pihaa 31. elokuuta 2012. Silloin pihalla  seisoivat vielä kaikki isot puut. Olimme jo katkoneet pois niitä ohuita pajuja, raitoja ja leppiä, joihin koneemme pystyivät. Niistä tuli hyvin paljon risu- ja rankakasoja; osan veimme pois ja osan haketimme oksasilppurilla. Muutamia pajupensaita jätimme vielä seisomaan, jotta niistä olisi hiukan näköestettä esimerkiksi talvella.

Ensin etupiha: nurmikkoa, pensashanhikki ja pieni kukkapenkki (2012 istutettuja perennoja).

 Sitten takapihalle. Erilaisia näkymiä: kuvat kertovat, miten metsäinen alkutilanne oli.

Näkökulma tontin keskustaan:

Koilliskulmalta katsoen:

 

Tontun pihasuunnitelma

Uusi piha vaatii suunnittelua. Mitähän siihen lähivuosina tuleekaan? Mitkä kasvit siinä osaavat kasvaa ja kukoistaa? Tonttu saa varautua työhön ja tuoksinaan koettaessaan saada pihan muuttumaan  - sanotaan nyt vaikkapa puutarhaksi. Tässä blogissa seuraan aivan itseäni varten kaikkia niitä tapahtumia, joita pihatöiden edetessä tulee tehdyksi.
Tähän lisään kuitenkin pienen kertomuksen niistä töistä, joita ehdin tehdä ennen tämän blogin keksimistä.
Tultuani tontille laitelin multiin muutamia taimia, joita olin ostanut : mm. Isabellasyreenit ja pihajasmikkeen valeistutukseen, siperiankurjenmiekkoja, patjarikkoa, peittokurjenpolvia,grönlanninhanhikkia, lamoherukkaa ja kuunliljoja. Tätä ennen olin siirtänyt kolme herukkapensasta pois varjosta aurinkoisemmalle paikalle tontin sivulla. Etupihalle istutin ruusu- ja keijuangervoja. Multa tuli tässä vaiheessa pussimultana kaupasta.
Kausalasta poisajaessani pysähdyin Tillolan risteykseen ottamaan maasta ketohanhikkia. Olin varautunut parilla muovirasialla ja vedellä. Sain työläästi irrotettua pari lähtöä, ja toin ne Sorsakoskelle, laitoin maahan juurtumaan. 
Pihasta löytyi vanhastaan luumu- ja omenapuita, purppuratuomi, isotuomipihlaja, angervoa, joka on joko norjan tai idänvirpi, saniaispuska, kuunliljoja ja tarha-alpia. Ja tietenkin hirmuinen määrä vuohenputkea. 
27.6.2012 kitkin pensasaitojen alusia. Raivasin nurkalla kasvavaa pajupuskaa.
28.6. Kuopiosta ostetut rönsyansikan, keltapäivänliljan, syysleimun ja elokuunasterin taimet istutettu. Sahasin pari haapaa ja pajupuskaa alas.
Seuraavana päivänä  pajupuskien raivaus jatkui. Sitten jatkui kitkeminen ja vuohenputkien repiminen. Kotkansiipisaniaista hieman siirretty toiselle nurkalle varjoon.
12.7.2012 kaivelin puuvajan lähellä multakasaa, josta löytyi ensin pieniä kiviä pois vietäviksi, ja lopulta löytyi yksi isokin kivi. Tämä taisi olla ensimmäinen esiin kaiveltu isohko kivi tältä tontilta.
16.7. ostin RoundUppia kokeeksi: kokeilut eivät olleet hyviä.
22. ja 23.7. kaadettu pusikkoa tontin itälaidalta. Tein kartan puista; suunnittelin kaadettavia puita. Seuraavana päivänä sahalla pätkitty rankoja kuivumaan.
16.8.2012 alkoi oksasilppuri mölyämään: silputtavaa oli monta kasaa. Valokuvasin pihan näkymiä.