Punaista

Punaista väriä on nyt paikka paikoin näkösällä. Lilja 'Miss Feya' on viimeisin kukkija liljoista.

Tässä vielä kuva liljasta 'Stargazer', jonka punaisuus on tuommoista valkokirjavaa sorttia:

Melko punaisina keikkuvat myös punalatvat. Niiden punaisuus on himmeätä ja taitettua. Kasvi itse on kuitenkin näyttävä, koska se nousee topakkana noin 160 cm:n korkeuteen, ja kukkatertut heiluvat ylimpinä.

Näitä ostin tänä keväänä pari uuttakin; ne yrittävät myös kukkia nyt, vaikka varret ovat vielä lyhyet.

Loppukesän kukintaa

Viimeiset liljat kukkivat nyt elokuun tietämissä. Yksi värikkäimmistä liljoista on 'Royal Sunset'.

Sille vetää vertoja väreissä ja tuoksussa 'Stargazer', joka minulla näyttäisi hiekan taantuvan viime kesästä.

Kummallista kyllä myöhäisenä kasvina kukkii nyt japaninkurjenmiekka 'Crystal Halo', mutta onhan siinäkin värejä ihan vaikka muille jakaa.

Ruusuista 'Morden Centennial'  vaan jaksaa yllättää; se näyttää nyt riehaantuneen tekemään uusia kukkanuppuja. Tämän ruusun siirsin tähän uuteen, aurinkoiseen paikkansa keväällä ja pelkäsin pahinta, vaan näyttääpä käyneen päinvastoin. Uusia, isoja, komeita kukkia tulee päivästä toiseen - kunhan vaan ruusu ei yrittäisi liikaa näin loppukesästä, jotta jäisi puhtia myös ensi kevääseen.

Uusintakukkimista harrastaa myös matala ja pieni 'Morden Blush'. Alla kuvassa mukana on myös pieni vaalea perhonen hyvin maastoutuneena.

Muita perhosia on lennellyt melko vähän, mutta olen onnistunut näkemään häiveperhosen naaraan ja useita keisarinviittoja.
Unikot houkuttavat kimalaisia. Kuvassa on unikon lehden alla torkkuva, väsynyt kimalainen.

Sateen jälkeen

Pikkuisen saatiin sadetta tässä välillä. Nyt saavit ovat täynnä vettä. Kärhöt varsinkin ovat iloissaan, kun vesi huilii juuristossa juuri nyt. Loppukesällä kukkivat kärhöt ovat nyt parhaimmillaan. Tässä niistä kaksi, viinikärhöt 'Etoile Violette' ja 'Entel' kiipeilevät rautaiseen tukeensa.

Sama ryhmä kuvattuna toiselta puolelta kertoo, että

'Etoile Violette' on ehtinyt vanhempana sinne taakse ekana. 'Entel' on joitakin vuosia nuorempi kärhö.
Hiukan varjoisalla puolella kasvaa loistokärhö 'Jackmanii'.

Sillä ei vielä ole tuuheutta, mutta kukkiahan tuo näkyy pukkaavan aika runsaasti.
Liljoista kukkii nyt 'Mother´s Choise'. Sillä onkin topakat, pitkät varret ja latvassaan suurehkot, täysin valkoiset kukat.

Myös näyttävä puulilja 'Altari'

kukkii nyt omassa ryhmässään, kavereina tiikerililjat ja edessä pieni herukkapensas.

Hankalat kasvit

Laitanpa tähän listan hankalista kasveistani. Hankaluutta on vastassa monenlaista - varsinkin laiskalle puutarhurille.
Vuorikaunokki tekee siemeniä paljon. Innokkaasti ne siemenet sitten itävät aurinkoisilla paikoilla. Jos sen taimen siihen unohtaa, on sen juuri ehtinyt kasvamaan semmoiseksi pötkylä-härpäkkeeksi että! Talikkoa tarvitaan.
Päivänkakkara tekee sekin terhakoita siemeniä. Se lähtee kasvamaan ihan mihin vain: sorapolulla ja toisten kasvien tyvellä kasvavat minun useimmat kakkarani. Onneksi sitä on helpompi poistaa kuin vuorikaunokkia. 
Huiskunauhus on edellisten kaltainen. Sen juuri pysyy tiukasti maassa, onhan se eräänlainen peruna kiinni suoraan kasvuvarressa.
Sormustinkukka on tunnetusti hyvä leviämään. Sen kaksivuotisuus ja suuri koko auttavat puutarhuria hillitsemispuuhassa. Eli sormustinkukkaa voin valikoidusti kasvatella sopivalla paikalla.
Lamovuohenkuusama on liian "lamo", ei ole hyvän näköinen. Sen kaverit keltavuohen- ja rusovuohenkuusamat ovat paaaljoon-paljon parempia.
Poimulehti (laidunpoimulehti) tekee sekin hirmuisen määrän pienen pieniä siemeniä. Kun taimi pääsee hieman varttumaan, on sillä jo komea juuristo. Varsinkin kun vanhan kasvin yrittää nyhtää ylös, pääsee tietämään juuriston tehokkuuden; se varmasti syöpöttelee kaikki kasvuaineet lähitienoon pinnalta. Tavallista poimulehteä kivempi on tunturipoimulehti, kaunis ja vaatimaton. Mutta ikävä kyllä tavallinen poimulehti luontomme kasvina  on siemenineen niskan päällä nyt ja tulevaisuudessa.

 

Kärhöpäivä on keskiviikkona 14.8.

Kärhöpäivä tulee olemaan ke 14.8. ja kelloaika, jona voi tulla kärhöjä ja liljoja katselemaan, on klo 12 - 19. Paikkahan on tontun piha eli  Anjan luona koulua vastapäätä. Kärhöissä on eroja: toiset kukkivat aikaisin ja toiset näin elokuussa, toiset nousevat korkealle tukeen ja toiset taas tyytyvät vähempään. Ja on sanottava myös, että toiset menestyvät III vyöhykkeellä ja toiset ei sitten millään. Tässä kuvassa on pari menestyjää: 'Polish Spirit' ja 'Jackmanii'.

Isot liljat juhlivat

Lilja 'African Queen' topsottaa nyt juuri  koko komeudessaan ...ja tuoksuu.

Se on päättänyt tehdä 9 kukkaa pitkän vartensa päähän. Vähin erin ne siinä aukeavat.
Hentovärinen, mutta isokukkainen 'Muscadet'

aloittaa kukkiensa aukaisemista. Tämä on kuitenkin matala lilja varreltaan.
Komea 'Purple Prince'

on saanut melkein kaikki kukkansa auki. Erikoinen väri ja isot kukat ovat tämän liljan ominaisuuksia. Vielä odottelemme isojen liljojen 'Altari' ja 'Mother's Choise' ponnistautumista kukkimaan.

Sävy sävyyn varjossa

Joskus tonttukin huomaa kulkiessaan puutarhassaan, että tässähän värit ovat ihan sävy sävyyn. Yleensä en ole suunnitellut kasveja paikoilleen sillä perusteella, että samansävyiset olisivat kekkuloimassa yhdessä. Olen paremmin villien väriyhdistelmien suosija. Räväkkää pitää olla niin kuin W. Kandinskin maalauksissa.
Tässä kuitenkin sävyt ovat kohdillaan: viirukirjokanukan alla varjopuolella kuunliljat nousevat kukkimaan.

Tässä vielä sama tienoo isommassa koossa.

Siitä näkee, että kanukka tosiaan varjostaa; etelä on kanukan takana.
Seuraavassa kuvassa ei ole tietoakaan sävy-sävyyn-asettelusta.

Isot liljat kukkivat siinä melko lähellä toisiaan. Edessä 'Purple Prince', keltaisena 'Dazzle' ja takana 'Pink Perfection'. Purppurainen prinssi aloitti juuri kukkiensa aukomisen.