Tämmöisestä pallukasta pompsahtaa kohtapuoleen kukkaisterttu isolle karhunputkelle.
Sama pompsu seuraavana päivänä:
Toinen lähistöllä seisoksiva karhunputki on hieman jäljessä, mutta uhkea pompsu on silläkin tulossa (alla).
Karhunputket ovat melko pitkiä, komeita olioita, joiden kukissa käy hirmuinen kärpästen kuhina kunhan kukat valmistuvat. Minun karhunputkeni ovat sukua sille yhdelle "metsän enkelille" (Angelica sylvestris), joka seisoi orpona hieman rajan tuolla puolen vuonna 2013. Annoin sille luvan toimittaa jälkeläisiä minun puolelle. Ja hyvinpä on toimitellut: nyt näitä jälkeläisiä on siellä sun täällä pitkin pihaa. Kohta on ruvettava hillitsemään tätä sukukuntaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti