Pensaista kirsikkapensaat edustavat niitä, jotka kukkivat varhain ja nopeasti.
Tässä kuvassa on vierekkäin kaksi pensasta, toinen on suklaakirsikka ja toisen nimi on Latvian matala. Herkullisia marjoja syntyy molemmista. Korkeutta on nyt hiukan yli kahden metrin.
Taisi olla viime talvena jäniksillä nälkä. Talvella jo näin, kuinka orapihlaja-aitaa oli syöty. Aidan alta löytyy nyt hirmuinen määrä piikkejä ja papanoita; oksa on syöty, mutta piikit ovat olleet liian kovia jäniksille.
Useat ruusutkin on syöty hangen korkeudelta. Vain kaikkein piikkisimmät ovat selvinneet. Erityisesti harmittaa, että kertakukkivaa Iloa on syöpötelty roimasti. Nuoren vaahteran oksat ovat nekin kelvanneet.
Nyt, 8 päivää myöhemmin, lisään tähän tarinaan loppuhuipennuksen. Löysin näet pensaan alta kolme kuollutta jäniksen poikasta. Aika äskettäin olivat kuolleet. Toisen pensaan alla huomasin samanlaisen tampatun läntin (pesän) kuin näiden kuolleiden läheltä. Sieltä löysin yhden kuolleen poikasen maatuneet jäänteet. Eipä jänisemo tainnut pystyä imettämään näitä poikasiaan.
En osallistunut 25.3.2023 järjestettyyn pimeään tuntiin (Earth hour). Sillä piti "viestittää päättäjille, että ihmiset ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta". En tykkää symboliikasta tässä asiassa: jos teemme vain symbolisia temppuja ilmastokriisin edessä, niin päin helvettiä olemme menossa. Konkreettista pitää tehdä! Eipä täällä olisi kovin monta päättäjää ollut viestiä tulkitsemassakaan.
Minä koetan kasvatella pensaita ja pikkupuita, lisäksi yritän houkutella muita ihmisiä samaan touhuun. Hävitä nurmikkosi - kasvata pensaita!
Talvemme ovat muuttumassa. Nyt koko helmikuu on ollut hyvin lauhaa. Huomasin lumitöitä tehdessä orapihlaja-aidan oksissa pari kolme kumman näköistä jäämukeloa. Oksaan on jäänyt kiinni jäinen kirkas murikka, päällänsä vain hiukan lunta. Murikka on hiukan sulahtanut alta, ja näin oksa on jäänyt jään sisään pitelemään tuota murikkaa paikoillaan.
Enpä ennen ole moista huomannut tapahtuneen.
Jotain jännää tapahtuu lumessakin. Vajan katolla oleva lumi on kyllä hiukan luistellut alas päin, mutta sitten on ruvettu tekemään muotoiluja. Apuna muotoilussa on ollut pieni lumieste.
Näin talvella tontutkin kuuntelevat radiota ja sieltä he kuulevat jänniä asioita. Kuten vanhan kunnon laulun Muksujen esittämänä: "Miten mielelläni, miten mielelläni". Runon on kirjoittanut Anselm Hollo (1934 - 2013). Nykytonttu sitten huomaa, että Anselmi on ollut kaukaa viisas näkijä-tonttu: hän huokailee tässä runossaan vihreän, elävän maton perään. Ihan niin kuin me nykytontut nyt teemme. Anselmi ja Muksut tekivät näin muinaisella 1960-luvulla.
Miten mielelläni, miten mielelläni
puhuisinkaan suuresta ilosta.
Maan ja taivaan mehuista
ja rakkaudesta.
Miten mielelläni, miten mielelläni
liimaisin pyöreän auringon
keskelle taivasta,
keskelle taivasta
levittäisin rehevän ja vihreän maton,
elämää kihisevän vihreän maton.
Miten mielelläni, miten mielelläni.
Tiedoksi vielä, että Juha Hurmeen kirja vuodelta 2022 Tiu tau tilhi on mukavaa luettavaa. Ja Kerttu Kotakorven kirja Suomen luonto 2100 : Tutkimusretki tulevaisuuteen (2021) on taas vähemmän mukavaa, mutta toivottavasti rakentavaa.
Eilen 1.2.2023 satuinpa katsomaan YLEn 1-kanavan Puoli seitsemän -ohjalmaa. Siellä mainio kirjailija Juha Hurme selitti hienosti luonnon ja metsän laajaa merkitystä kaiken muun selittämisen lisäksi. Hän mm. totesi, että näemme metsän yläpuolisen osan, vaan toinen mokoma merkittävämpää metsää onkin maan alla. Ohjelman lopussa mukaan tuli meteorologi Kerttu Kotakorpi keskustelemaan luontokadosta. Yhdessä he pähkäilivät, että yksittäinen ihminen tekee osansa siellä missä hän on. Kerttu lausahti: "Itse kukin omalla tontillaan".
Mainiosti sanottu! Tämä lausahdus sopii tavallisille omakotiasukkaille ja myös kerrostaloasukkaille erinomaisesti silloin, kun he miettivät osuuttaan luontokadon estämiseksi. Tee se omalla tontillasi. Minun neuvoni ovat nämä:
- vähennä nurmikkoalaa,
- istuta puuvartisia kasveja muistaen, että pensaat ovat puuvartisia; sinulla on siis kauniita vaihtoehtoja tukuttain,
- älä tee paljon töitä, älä varsinkaan puutarhatöitä; eli älä ryhdy toimenpiteisiin, jos jossain kasvaa pölkkyruoho,
- toimi lahopuutarhan hyväksi, jätä lahoavaa puuta ynnä muuta tontillesi.
Omana esimerkkinäni ovat seuraavat kuvat, jotka kertovat hovijasmikepensaiden (2 kpl) ympäristöstä kameran silmin.
