Kukkimisen riemu jatkuu

 Pientä mutta tärkeää: ketohanhikki kukkii keltaisin kukkasin maanrajassa. Ketohanhikilla on hopeanhohtoiset lehdet, joiden lomasta se tyrkyttää uusia rönsyvarsia menemään maailmassa eteen päin.

Seppelvarpu kuuluu myös osastoon "pienet ja vaatimattomat". Nyt vaaleat kukat nousevat varpujen ylle. Seppelvarvun strategia on toinen kuin ketohanhikin: se pyrkii työntämään varvun kärjen kaarena mahdollisimman kauas, sitten putoamaan alas ja juurtumaan siihen. Kukin taaplaa tyylillään, sanottiin ennen vanhaan sahalla töissä ollessa. Kuka oli töissä sahalla - en minä ainakaan?

Kukkimisen riemua

 Kesäkuun loppu ja kukkiminen hyvässä vauhdissa.

Yllä kuvassa liuskavaleangervon kukkaterttu pönäkkänä. Se nousee suurten lehtien yläpuolelle.

Ruusu Ilo on suuri pensas, jossa on runsaasti kukkia. Tämä ruusu on kertakukkiva ja tekee haipakasti juuriversoja.

Pioneista yksi varhaisimmista on Buckeye Belle. Kuvassa (otettu ilta-auringossa) se näyttää punaisemmalta kuin luonnossa, jossa se vaikutta hyvin, hyvin tummanpunaiselta.

Ruusukaunottaret kukkivat

 Minulla on kaksi kaunotarta: Kempeleen ja Linnanmäen Kaunottaret. 

Niistä ensinnä ehti kukkimaan Linnanmäen Kaunotar valkoisin kukin.

Toisena aloitti Kempeleen Kaunotar punaisin, yksinkertaisin kukin. Kummastakin näistä sanotaan, että niistä aikaa myöten kasvaa isoja pensaita, noin kaksimetrisiä. Ans kattoo - menee vielä jokunen vuosi siihen.

Torvet töttöröö

 Juhannuksen kunniaksi torvet puhaltavat töttöröötä. Torvina ovat kuitenkin päivänliljat.

Tomerasti nousi myös liuskavaleangervon kukinto juuri juhannukseksi.

Samaan aikaan toisaalla - syreenit kukkivat ja heisiangervo 'Amber Jubilee' loistelee omassa oranssiin viittaavassa värissään.

Vaivan pula - ajan pula?

 

Tämmöistä tämä on, kun antaapi kaiken olla vaan. Turhaa vaivaa koetan välttää - voikukat saivat kukkia kimalaisten iloksi. Oliko pakko näin? Kyllä varmaan - oli kai jotain muuta tekemistä kuin nurmen nyhtäminen. Mutta kivasti kukkii ensimmäinen syreeni, nimeltään valkoinen Holger, kuvan vasemmassa laidassa.

Nousevat nuoret

Laitoin muutama vuosi sitten uusia keltajapaninangervoja kasvamaan sopivasti näkösälle. Nyt kun ne ovat vielä ns. nuorisoasteella, on niiden alkukesän väri hyvin railakan keltainen. Siitä ne muutamassa vuodessa ylenevät niin, ettei kuvassa näkyvät rikkaruohot paljonkaan niille mitään mahda. Kukkaiset ovat sitten vaaleanpunaiset.

Pronssin rusoa alkukesällä

Alkukesä nostaa muutamia kasviryhmiä topakasti ylöspäin. Pronssin ruskeana nousevat liuskavaleangervon lehdet omassa ryhmässään. Harvoin tämä kukkii, mutta nyt näyttää ainakin yksi terttu olevan tekeillä.

Varjohiippaa on myös omassa ryhmässään. Varjohiipalla on ruskean punaista lehtensä reunassa. Nyt kun kukkiminen on jo takana, ryhmä näyttää oikein topakalta tyynyltä mullan päällä. Kuvat on otettu niin, että kuvaaja on seisonut kuvattavan edessä.

Muistona muutaman viikon takaa on alla kuva varjohiipan kukkimisesta. Tähän on kuvaajan pitänyt kumartua nöyrästi.