Nytpä kukitaan 1

Keskikesän alkaessa putkahtavat kukkaset kukkimaan. Panenpa muutamat kukkimiset tässä merkille kuvien muodossa.
Idänunikot leiskuttavat oranssiaan.

Ensimmäiset pionit kerivät kukkapallojaan; tämä on 'Rubra Plena'.

Keveyttä edustaa tässä perhosangervo.

Tummansinisenä nousevat saksankurjenmiekan kukat esille.

Sukulaiset siperiankurjenmiekat jäävät kooltaan paljon pienemmiksi.

Onpa vielä varjossa, ojan pohjalla, keltakurjenmiekkakin alkanut kukkimaan.

Puisia kukkijoita on muutama jäljellä; tässä koiranheisi ja syreeni.

Hissun kissun kesä tulee

Kovin hissun kissun on tämän vuoden kesä tulemaisillaan. Tässä pieniä huomioita siitä, että sentään jotain tapahtuu.

Keisarinpikarililjat ovat nuppuvaiheessa. Oikein kiva, sillä aikaisempina vuosina en ole saanut niitä edes tähän vaiheeseen. Nyt satsasin hallasuojeluun öisin.

Purppuratuomen kukinnot ovat melkein aukeamasillaan. 

Tässä terhakkana likusterisyreenin pienet nuppuset. Niitä puussa on nyt melko paljon, ja ovatpa aika varhain liikenteessä. Tosin näiden kukkaterttujen kasvatteluun puulta menee pitkä tovi, koskapa valmista on vasta heinäkuussa. Mutta silloinpa tertut ovatkin aika jytkylöitä.

Narsissit ja helmililjat ovat juuri kukkimassa.

Tässä uusia narsisseja takana ja edessä nupullaan oleva kevätvuohenjuuri.

On lunta ja ajatuksia

Niin kuin Salvatore Adamo laulussaan laulaa "lunta, lunta, lunta vaan...", niin

samoin alkaa taas meillä olla lunta vaan. Kuvassa aurinko nousemassa aamulla koulurakennusten välistä ja omenapuun takaa. Kovasti nämä säät vaihtelevat - tosin sadetta tuntuu aina olevan tarjolla joko vetenä tai lumena. 
Pitäisi sopia tuonne sekaan laittamaan kevätsuojat tuijille. Tuleepi olemaan todellista rämpimistä hangessa.
Suunnitelmat kihertävät päässä: ajattelin jo isoja ruusupensaita pohjoisrajalle kun luin Leif Blomqvistin kirjan "Pohjoisen ruusut", mutta top-top tykkänään! Tyrkkäänpä ruusupuskat hieman etualalle ja sinne taakse saan ajatuksissani esimerkiksi pilvikuusamia. Pilvikuusama on minulle tuntematon kasvi, mutta siitä kirjoitetaan, että se menestyy I-VII vyöhykkeillä auringosta puolivarjoon (joku mainitsee jopa varjoon) ja kasvaa nopeasti pyöreähköksi kaksimetriseksi ja tiheäksi pensaaksi. Semmoisesta minä tykkään! (Myöh.huom: sitä ei ikävä kyllä löydy kaupoista.)

Kukkivia

Likusterisyreeni kukkii juuri nyt. Se on vielä pieni puu,  mutta tertuja on ilmestynyt mukavasti.

Kukkaterttu näytää tältä:

 Ruusuista 'Alexander MacKenzie' kukkii kauniin punaisena.

Valkoinen pioni on kohta kukinnassaan ohi.

Kuninkaanangervot  topsottavat nyt punaisina.

Puutarhan tilannekatsaus

Laitanpa tähän muistiin kartan puutarhani nykytilanteesta. Kartan piirtäminen oli todella työlästä touhua. Jäihän siihen vielä jokunen virhe, mutta mitäpä niistä.
Vihreät alueet ovat valmiita perennapenkkejä. Siniset alueet ovat tänä kesänä peiton alla olleita alueita. Punainen pompula on kanto ja ristikuvio on kivi. Ihan kaikki kivet eivät tulleet merkityiksi. Ruskeat tikkuviivat hahmottavat suunniteltuja polkuja.  Valkoinen alue on talon ympärillä nurmikkoa - ja muualla vuohenputkea!  Numero tai kirjain kertoo sitten, mikä kasvi on kyseessä.

Numero 7:n luona on ruusumäki. Numero 35:n luona on kivikko. Numero 23:n luona on kosteikko. Numero 34:stä vasempaan on perennaympyrä. Numero 43:n luona on veistoskivikko. Ja terassilta vasemmalle on "hyvää huomenta"-penkki. 
Nro 27 pikkupensaat pitää sisällään seuraavat: keltajapaninangervot, kelta-, ruso- ja lamovuohenkuusamat. M eli marjapensaita ovat  mustaherukat ja viherherukat.
Aikasempi tilannekartta oli julkaistu  blogissa 9.6.2013.

Miten onnistui viime kesä?

Yleisarvio siitä, miten viime kesän touhut puutarhassa onnistuivat, on hyvä. Kuitenkin edelliskesän kasveista muutamat ovat kuolleet: pallohortensia 'Bella Anna', kivikkokurjennokka, ohotanmaruna, marjasinikuusama, sininata ja kuparisara. Leimurakkaus sai jonkun taudin vaivoikseen (lehdet aivan täynnä ruskeita laikkuja ja kasvu kituliasta).
Iloisia yllätyksiä olivat korallikeijunkukka, lumipalloheisi, jaloakileija, päivänsilmä, värimintut, nukkapähkämö ja yksivuotisista piiankieli: hyviä kukkijoita.
Ikävänä yllätyksenä koin sen, että monet istuttamistani liljoista (varjoliljojen sukulaisista) eivät edes nousseet esiin.
Työsuunnitelmista, jotka olivat luettelona blogissa päiväyksellä 10.11.2013, jotkut tulivat - ihme kumma - tehdyiksi.
Suunnitelma 1: pensashanhikin siirto on tehty. Pensashanhikit menivät etelärajalle.
Suun 2 (1.3.2014 ): etupihalle ei siirtynyt syreeni vaan rusokuusama.  Kirsikkapensaat on istutettu.
Suun 3: tuijaa ei siirretty, sen naapurina juuresta kasvavat syreenit kasvatetaan tulevaisuudessa yksivartisiksi (myöh.huom: niinkö? eipä ole tapahtunut niin).
Suun 4, 5, 6 : lumipalloheittä ei siirretty. Aidan eteen ei mitään muuta kuin yksivuotisten alue. Havupuita tuli kolme hiukan eri paikkaan kuin suunnitelmassa.
Suun 7 : entinen grilli on purettu ja tilalle on syntynyt laaja kivikkokasvien penkki, jossa on mukana pari pallotuijaa.
Suun 8 : etupihan keijuangervot on istutettu harvempaan ja liljoja sekaan.
Suun 9 : saniaisia ei ole siirretty.
Suun 10 : kivikon eteen tulevaa penkkiä en ole ehtinyt laajentamaan, mutta pienelle alueelle olen istuttanut ruusun, jaloangervoja, kurjenpolven, päivänsilmän (joka on väärässä paikassa) ja liljoja.
Suun 11 : isolta perennaympyrältä on siirretty elokuun asteria, syysleimua; mutta sininata ehti kuolla ja sarviorvokkia ei ole siirretty.
Suun 12 : uusia mustaherukkapensaita ei tullut, vaan kaksi viherherukkaa.
Suun 13 : säleikkövillliviiniä ei ole istutettu.
Suun 14 : taikinamarjasta ei ole kehitelty mitään.
Suun 15 : yrttipenkkiä ei ole tiilistä tehty.
Suun 16 ja 17 : keskipihan "toria" ei ole tehty mitenkään eteenpäin, pihalle on kyllä levitetty pressut kuolettamaan alueen vuohenputkistoa. Materiaaleista on betonilaatat käyneet ajatuksissa.
Suun18 : kiviaidasta on tehty "ruusumäki". Alue multineen on muuten valmis, mutta sinne ei vielä ole istutettu tarpeeksi perennoja. Kaksi ruusua on kuitenkin ja muutama pikkuperenna.

Vaalea terttu

Japaninlikusterisyreeni on pitkään kehitellyt kukkaterttuaan. Nyt tertussa pienet kukkaset  ovat avautuneet ja kukkaterttu on tullut mahtavasti esille.

  Puu on istutettu vasta tämän vuoden keväällä, joten tämä kukkiminen on ensikertainen täällä. Pieni puu ei toistaiseksi jaksa tehdä muuta kuin tämän yhden tertun, mutta se jo lupailee puun kukkimisesta juhlallista ilmiötä. Likusterisyreeni viihtyy vyöhykkeellä IV asti. Se on syreeninsukuisista se, joka kukkii heinäkuussa.

Syreenin taimet

Tänään istutin kaksi syreeniä pohjoisrajalle. Nämä syreenintaimet olivat vuoden kasvamassa "lastentarhassa", jonne olin ne repinyt vanhan syreenin kannon viereltä. Näistä syreeneistä ei ole mitään tietoa, minkä väriset ne ovat. Arvelen niiden olevan samanlaisia kuin naapurustossakin: punaviolettia, melko vaaleata.  Jostain syystä tontilla oli sahattu kaksi syreeniä aivan maantasalle. Nyt nämä kannontapaiset työntävät uusia versoja.
Kaivoin kuopan myös huiskunauhukselle vajan varjoon. Tästä nauhuksesta sanotaan, että se luikertaa mukuloillaan voimakkaasti joka paikkaan, jos estettä ei ole. Siispä laitoin sen nyt kasvamaan  vahvaa muovia olevan tötterön sisään. Voi olla liian pieni se tötterö, mutta katsotaanpa nyt pysyykö nauhus sen sisällä elossa - ulkopuolelle se ei varmasti karkaa.

Kaunista lilaa

Muutamat kukat kukkivat nyt kauniin lilan sävyissä.

Tässä isabellansyreeni 'Royalty', joka on hyvin nuori pensas, noin 80 senttinen. Sen kaveri, syreeni  'Holger', kukkii myös nyt valkoisena. Toisena lilan sävyissä kukkiva on maanpeittokasvi kangasajuruoho (Thymus serpyllum 'Coccineus'). Se on levinnyt aika kivasti pienen pienestä ruukusta lähteneenä.

Syvän lilan värinen on vasta auennut saksankurjenmiekka 'Black Knight'.

Suunnitelma 3

3. Lähellä liiteriä kasvaa tuija, joka on ehkä Tuija Smaragd ja korkeudeltaan noin 180 cm. Sen  lähellä näkyy nousevan jonkun vanhan syreenin alku vanhasta juurakosta.

Ajattelin siirtää tuijan siitä pois ja antaa syreenin nousta (kuvassa punaisella syreeniä). Tuija menee sitten tontin koillisnurkalle sinne, missä on mongolianvaahteroiden välisijoituspaikka; siinä on iso monttu ja hyvät mullat valmiina. Täytyy vaan kysyä "pentissä", miten tuijan siirto kannattaisi tehdä.(Myöh.huom; tuijaa ei ole siirretty.)

 Kuvassa punaisella on paikka, jossa nyt mongolianvaahterat rinnakkain odottavat siirtoa. Sinisellä on merkitty pieni oja, joka antaa keväisin vettä tontun kurjenmiekoille. Keltaisella on merkitty purppuratuomen kumpare. Edessä kasvaa tuija.