Niin kuin Salvatore Adamo laulussaan laulaa "lunta, lunta, lunta vaan...", niin
samoin alkaa taas meillä olla lunta vaan. Kuvassa aurinko nousemassa aamulla koulurakennusten välistä ja omenapuun takaa. Kovasti nämä säät vaihtelevat - tosin sadetta tuntuu aina olevan tarjolla joko vetenä tai lumena.
Pitäisi sopia tuonne sekaan laittamaan kevätsuojat tuijille. Tuleepi olemaan todellista rämpimistä hangessa.
Suunnitelmat kihertävät päässä: ajattelin jo isoja ruusupensaita pohjoisrajalle kun luin Leif Blomqvistin kirjan "Pohjoisen ruusut", mutta top-top tykkänään! Tyrkkäänpä ruusupuskat hieman etualalle ja sinne taakse saan ajatuksissani esimerkiksi pilvikuusamia. Pilvikuusama on minulle tuntematon kasvi, mutta siitä kirjoitetaan, että se menestyy I-VII vyöhykkeillä auringosta puolivarjoon (joku mainitsee jopa varjoon) ja kasvaa nopeasti pyöreähköksi kaksimetriseksi ja tiheäksi pensaaksi. Semmoisesta minä tykkään! (Myöh.huom: sitä ei ikävä kyllä löydy kaupoista.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti