Aurinko paistaa, nyt kaikki penskat ulos!

 Tänään huusi muurahaiskuningatar :  Aurinko paistaa, kaikki penskat ulos! Tottelevaiset, mustat muurahaiset mylläytyivät keon päälle aurinkoon. 

Tonttu tuli katsomaan: huomasi keon aivan mustana, kuhisevana kumpuna. Oikein piti tarkkaan tiirata, ovatko nuo kaikki todella muurahaisia. Ovat ne: muurahaisia toinen toisensa päällä. Pienimmät jäivät alle. Tomerimmat vartijat hyökkäsivät valokuvaa ottavan tontun kengille.

Tänään tonttu näki eka kerran eläissään lieron menevät madonreikään. Ensimmäinen havainto oli, että pitkä, noin 20 senttinen liero hitaasti matkaa jonnekin. Noin metrin pituisen maallisen matkan jälkeen pysähdys, ja liero oikein körmisti etuosaansa ruvetessaan suunnistamaan alaspäin. Parin kymmenen sekunnin päästä liero oli häipynyt omaan koloonsa. Madonreikä oli maassa aivan huomaamaton paikka.

Pensaiden talvi 4

Taitaa pensaiden talvi olla lopullaan. Takatalvi hyinen on kuitenkin heittänyt uusia lumia pensaiden päälle. 

Kyllä tästäkin toivutaan. Nyt voitiin jo ennen tätä takatalvea nähdä, kuinka hyvin mm. viirukanukat ovat oikaisseet itsensä. Talvellahan ne olivat aivan köntällänsä. Nyt niiden punaiset varret odottelevat toukokuuta.

Pensaiden talvi 3

Muutamat pensaat pystyvät pitämään versonsa  hankien yläpuolella. Silloin ongelmaksi saattaa tulla se, että pensas maistuu makoisalta jänisten mielestä.

Jänikset tykkäävät kuninkaanangervosta. Sitä on järsitty jonkun verran. Kuninkaanangervo on tiheä ja pysty pensas. Se ei ole moksiskaan näistä syömingeistä.

Ikävämpi kohtalo on ruusulla nimeltään Ilo. Se on maistunut jäniksille viime talvena oikein hyvin, koska Ilon pitkät versot ovat piikittömiä. Seuraus on ikävä: syötyihin versoihin ei tule ensi kesänä kukkia. Tämä sen takia, että Ilo on kertakukkiva pensas ja sen kukat muodostuvat edellisvuoden versoihin. Ilo on vaikea suojattava, koska sen versot huipultelevat kahden metrin korkeudessa.

Pensaiden talvi 2

Näin surkean näköisesti hapsottava laikkukirjokanukan varret hangen keskellä. Heti kovien hankiaiskelien mentyä kanukat ovat melko hyvässä järjestyksessä punaisine varsineen. 

Päinvastoin kuin edelliset seisoivat syreenit melko pystyssä koko talven. Välissä myös yksi saskatooni eli marjatuomipihlaja.

Myös herukkapensaan olemus näyttää lohduttomalta talvella. Kesällä se on taas topakka kuin mikä! Herukan takana kaksi pystyä hovijasmiketta.

Suojassa voi menestyä. Vajan seinustalle kiivennyt kärhö

on jäänyt lumipainoista täysin vapaaksi. Sen sijaan vajojen väissä kasvavat  aroniat ovat saaneet päälleen katolta pudonneet vyöryt.

Pensaiden talvi 1

 Talvella ei tonttukaan pääse likelle pensaitaan, koskapa tuota lunta tuli runsaasti tänäkin talvena. Mutta olipa tässä maalis-huhtikuussa muutamina päivinä niin mojovat hankiaiskelit, että likelle meno onnistui oivallisesti. Niiltä hankiaisilta sain kuvia, jotka kertovat pensaiden talvesta. 

Aina ei hyvältä näytä. 

Tässä nälkäiset jänikset ovat käyneet pienen vaahteran kimppuun.

Lumi on painavaa. Siinä käy näin.

Tässä on pari kuvaa lännenheisiangervojen ryhmästä. Se kasvaa aurattavan tien tuntumassa - niinpä se on saanut päällensä aikamoiset kinokset. Mutta ei hätää;  kyllä nämä keväällä nousevat ihan itse.