Komeat kukkaset

Liljakauden alkaessa lilja 'Pink Perfection' näyttää mallia uhkeasta kukkimisesta. Liekkö iloissaan, kun tonttu ymmärsi viime vuonna jakaa sipuleita ja istuttaa uuteen paikkaan.

Takana lilja 'Dazzle' herkuttelee keltaisena.

Liljojen sekaryhmässä on valkoisena 'Sweet Surrender', punaisena 'Red Velvet' ja joku vaalean pikki lilja.
Ruusuista 'Alexander MacKenzie' ylläättää iloisesti tänä vuonna.

Vyöryvät valkoiset

Nyt vyörytään! Näin tuumaavat tänä vuonna   mantsuuriankärhö ja Ritausma-ruusu valkoisten kukkiensa kanssa.

Viime vuonna kärhö teki tyynymäisen kukkaryppään kiven päälle, nyt on vuorossa vyöryaalto.  Ritausmalla on nyt huomattavasti enemmän kukkia kuin viime vuonna. Versot ihan taipuvat kukkien runsaudessa.

Lähitarkastelussa

Joskus tonttukin joutuu kumartumaan ja tarkastelemaan kukkaismaailmaa ihan läheltä. Mitäs tässä onkaan...? Onkos minulla tuollainenkin? No, onhan minulla!

Pari vuotta olen ihmetellyt yhtä kurjenpolven näköistä kasvia, jolla on hempeän vaaleat kukat ja joka kukkii hieman myöhemmin kuin muut kurjenpolvet. Tutkittuani asiaa huomasin, että olin unohtanut ostaneeni joskus kyläkurjenpolven nimeltään 'Double Jewel'. Asia varmistui ottamalla lähikuvia kukasta, joka yrittää vinhasti olla kerrottukukkainen - nimensä mukaan. Kerrottuneisuus ei ihan onnistu kaikkien kukkien kohdalla, mutta muutamista näkee, että kerrotut terälehdet ovat kapeita suikkia normaalien terälehtien päällä. Lähitarkastelu antaa aavistuksen kukan kauniista värityksestä. Tässä alla kuva, jota on vahvasti muokattu, jotta olisi paremmin havaittavissa nuo kapeat lisälehdet:

Muiden puutarhureiden kuvissa on tästä olemassa 
selkeämmin kerrottuja kukkia; ilmeisesti tämä kurjenpolvi harrastaa monimuotoisuutta. 
Krassin kukkien ilmestyminen kannon kupeeseen

saa tontun myös hiukan kumartumaan. Oranssi olisi kiva väri puutarhassa.
Ruusu 'Alexander MacKenzie' on innostunut kukkimaan.

Niinpä senkin kukkaterttuja voi katsella hieman lähempää. Ne ovat muodoltaan aika suppuisia ja pieniä, mutta komean värisiä.

Liljat ja ruusut

Lilja 'Montreux' on uusi tulokas pihallani. Nyt se kukkii ylöspäin kääntyvin kukin. Se on siis aika aikainen verrattuna noihin vanhoihin värililjoihin.

Japaninkelta-angervot ovat nekin kukassa. Niinpä ne nyt erottuvat kaiken vihreä seasta pajon paremmin kuin silloin, kun punertavia kukkaterttuja ei ole.

Jo monta vuotta sitten minun piti siirtää ruusu 'Morden Centennial' aurinkoisempaan paikkaan, mutta enhän sitä saanut tehneeksi vasta kun tänä vuonna. Siirto oli varmaankin stressaavaa niin minulle kuin ruusullekin. Nyt kuitenkin tämä suosikkiruusuni tekaisi kaksi pientä kukkaa uudella paikallaan. Ehkäpä se siihen kotiutuu - aurinkoon.

Ruusu oli ehtinyt kasvattaa hirmuisen juuriston sinne vanhaan paikkaan. Sen kaksi pääjuurta olivat niin paksut, jotta...  Minun oli pakko katkaista ne suht läheltä, jotta sain kasvin nousemaan ylös kuopastaan.

Niittymesiangervo

Luonnon suoma, ihan oma niittymesiangervo (eli se ihka tavallinen Filipendula ulmaria) kukkii nyt.

Ikävä kyllä minulla on näitä vain yksi - olisi ihan passelia, jos olisi enemmänkin. Kohta puolin kukkivat myös muut värikkäämmät mesiangervoni.
Lähellä kukoistavat nyt myös

hovijasmikkeet ja loistoangervot.

Liljapäivä lähestyy

Sorsakosken puutarhakerhossa suunniteltiin niin, että järjestämme kasvien kukkiessa muutamia "infopäiviä" Anjan pihalla (eli Tontun pihalla). Liljapäivä järjestetään keskiviikkona 24.7.
Päivän tarkoitus on keskustella liljoista ja niiden soveltuvuudesta meidän oloihimme. Monesti on niin, että kasvin hankintaa harkitseva näkee esim. netissä tai esittekuvissa vain kasvin kukan lähikuvassa. Täysin arvoitukseksi jää, millainen puska kasvi on kokonaisuudessaan. Tähän ongelmaan koetamme saada pientä valaistusta. Vakikerholaiset muistavatkin, että heille kellonaika on illalla klo 18. Tonttu on varautunut siihen, että päivän aikana kuka tahansa voi tulla katselemaan kasveja  - ei tarvitse olla "vakikerholainen". Paikka on koulua vastapäätä.
Sateen sattuessa varapäivä on to 25.7. tai siitä aina seuraava sateeton päivä. Tervetuloa!
Seuraavat tutkittavat kasvit ovat kärhöjä myöhemmin kesällä.

Hehkeästi heinäkuussa

Tuijat tekevät tänä kesänä paljon käpyjään. Enpä ole aikaisemmin nähnyt niitä näin paljon kehittymässä.

Tuija 'Brabant' oikein ojentelee käpyjään aurinkoon päin.
Karpaattienkellokin innostui kukkimaan hehkeästi, kun pääsi isompien varjosta aurinkoiselle paikalle.

Heinäkuun hehkeyttä

löytyy mutenkin puutarhassa, kun pionit  lopettelevat ja liljat aloittelevat kukintaansa.

Tässä kun taivasta katselee

Tässä kun pienempien ruusujen availlessa nuppusiaan

(yllä 'de Montarville'  ja alla 'Emily Carr')

katselee taivaalle, huomaa hienoja pilvimuodostelmia.

Nämä pari kuvaa ovat muutaman päivän takaa 4. ja 5. heinäkuuta. Onhan niin että, mitä epävakaisemmat säät, sitä komeammat pilvikuvat. Alla on taivainen näkymä pilvistä tänään, 7.7. Tonttu: "Mutta ei vuan ossoo sattoo."

Haitallinen putkikasvi

Tiedossa on, että erittäin haitallinen kasvi on jättiputki, mutta on aika inha tämä sukulainenkin, ukonputki.

Aurinkoisella säällä koskeminen ja varsinkin maitiaisnesteen saaminen iholle aiheuttaa iholle reaktion, joka on jonkun verran miedompi kuin jättiputkella.
Tätä kasvia olen tavannut Sorsakoskella Seuralan ylätontilla. Siellä todennäköisesti kasvaa myös muunnosta tästä kasvista; sen lehdet ovat hiukan terävämpikulmaiset kuin perusmuotoisella ukonputkella.

Näiden putkikasvien eli sarjakukkaisten suku on laaja eikä kovin tuttu monellekaan tavan tallaajalle. Hyvä esitys niistä on netissä tässä osoitteessa: rohtokasvio.fihttp://rohtokasvio.fi/2018/09/23/putkikasvit-sarjakukkaiset/  . 
Kivoja ja huolettomia sarjakukkaisia ovat karhunputki, väinönputki ja koiranputki. Sitten tämä vuohenputki ei ole kiva eikä vaivaton, vaikka sitä voi kuulemma ihan syödäkin. 
PS. Tonttu kävi repimässä pois Seuralan ukonputket. Olikin niitä aika paljon. Muutamat olivat jo 170 cm pitkiä ja tekemässä siemeniään. Jäipä niiltä se touhu kesken.

Pyöritteli

Tämmöstä vaan tukkia tuossa pyörittelin.

Tai oikeastaan työntelin ja pyörittelin; se oli alkujaan niin tiukassa paikassa, että oli pitkittäin työnnettävä sitä "väljemmille vesille", josta sitten  helposti saatoin pyöritellä. Kanki on oiva työkalu tuossa työntämisessäkin; sillä on tehokkaampaa kuin pelkin hartiavoimin työntäminen.

Viimeinen syreeni

Syreeneistä viimeisenä kukkii japaninlikusterisyreeni. Minun syreenini piti viime kesänä huilia eikä suvainnut kukkia ollenkaan. Mutta nytpä on taas kukkaloistoa tarjolla!

Pioneja avautuu

Pionitkin ovat hiukan eri aikaisia kukkijoita toisiinsa verrattuna. Rubra Plena ja Rosea Plena ovat jo kukkineet, Huurretta suuteleva kukka vanhenee ihan silmissä. Toisilla on ensimmäiset kukat auki, mutta suurempi kukinta on edessä päin. Yleisesti ottaen tänä kesänä pionini tekevät paljon kukkia.
White Wings teki ihan valkoiset kukat, joissa on keltainen keskusta. Ihan saman näköisiä ovat 'Krinkled White' ja 'Moon of Nippon'.

Pioni 'Nymphe' aukaisi ensimmäisen kukkansa hiukan varjoisessa paikassa:

 'Little Medicinman' on uusimpia tulokkaita pionipenkissäni:

Sen kaverina on pioni, josta en tiedä nimeä enkä ole kuvista löytänyt vastaavaa. Se avautuu pinkkinä nuppusena, muutuu vaaleaksi terälehdissään pinkit viirut ja vanhenee valkoiseksi:

Heinäntekoa heinäkuussa

Mahdotonta miten paljon kasvaa tuota rikkakasvia kaikkialla! Pari lammasta eläisi niillä aika hyvin. Minulta jäi nurmikonleikkuu hiukan myöhäiseksi kesäkuussa - kun oli tuota muuta toimitettavaa. Seuraus oli,  että minun piti viikatteella huiskia nurmialueelta heinät kumoon.

No, nyt olen haravoinut ne niitokset ja saanut kolme hirmu isoa heinäkupoa vaivoikseni. Ainut ideani on, että pilkon niitä ja koetan tehdä kompostin niistä.