Syksyllä pitää hiukan tehdä puutarhatöitä. Monille syksyinen haravoiminen on ns. suuri urakka. Minulle se ei ole. Haravoin vain poluilta kuolleet lehdet pois, heittelen ne puskien sekaan. Vot, siinä se. Taisin tänä syksynä toimitella tätä työtä kahtena päivänä, kumpanakin noin tunnin ajan. Tietenkin odotan mahdollisimman pitkään, jotta lehdet irtoilevat ja putoilevat maahan. Idea on se, että poluille ei alkaisi muodostua humusta vaan se humus muodostuisi ihan muualle.
Siinä katsellessa huomaan, että hauska suosikkini varjohiippa onkin semmoinen että kun se kevään aloittajana on kovin aikainen, niin onpa se myös syksyllä yksi viimeisistä topottajista puutarhassa.
Sammaltakin alkaa jo esiintyä polkujen reunapuissa.