Kukkiminen ja kuivuus

Tämän kesän harmina ovat olleet kovat helteet ja kuivuus. Erityisesti kärhöt ovat kovilla. Kuitenkin punainen Madame Julia Correvon on kasvussaan mennyt eteenpäin -  ja noussut ihan korkealle. Toisilla on ongelmia.

Toinen kärhö, Entel, on sekin kukkimassa nyt paremmin kuin ennen. Sen kaveri, Etoile Violette, on hyvin kärsinyt;  liekö syynä myyrät vaiko ikä ja huono hoito.

Onnellisia sattumia: viime vuonna istutin kaksi African Queen -liljaa ja ihmettelin, kun eivät nousseet. No, nyt näyttää siltä, että ne vaan pitivät tuumaustauon: "Olisiko tämä tienoo ollenkaan otollinen? Taitaapi olla." Nyt nämä nuoret sipulit ovat saaneet aikaan yhden kukan kumpainenkin. Tässä toinen niistä harmaamalvikin kaverina.

Nyt onkin lilja-aika. Muutamia liljoja on vielä ihailtavina myyrien ruokapitojen jäljiltä. Tätäkin keltaista Dazzle-liljaa oli paljon komeampi ryhmä vielä pari vuotta sitten.

 

Yöllä ei tehdä töitä

Kun ilta saa, niin nukahtaa... Ja myös myskimalvan kukat kääriytyvät yöksi kiinni.

Yöksi kiinni sulkeutuvia ovat myös useimmat pionit. Siis sellaiset ei-kerrotut, jotka ylipäätään pystyvät supistamaan kukkaansa. Tässä alla 'Krickled White' -kukat ovat niin ujon näköisinä alkuillasta.

Sen sijaan hovijasmike ei yöksi hätkähdä: paljon valkoisia kukkia, paljon pörriäisiä.

Alkukesästä tuntui, ettei pörriäisiä olekaan. Mutta nyt viikon ajan on ollut ihan toisen moista: kaikenlaista pörröttäjää lentelee kukissa ja nurmen valkoapiloissa.