Vielä ruusut kukkivat

Nämä ruusut vielä aukaisevat kukkansa syyskuulle.    Pohjolan Kuningatar:

Ritausma:

Sointu:

Pohjolan Kuningatarta minulla lienee peräti kaksi kappaletta. Nimittäin tuolta autiotontilta noukin aikoinani juhannusruusua, ja nehän lähtivät hyvästi kasvuun. Mutta seassapa olikin jotain punakukkaista ja uudelleen kukkivaa ruusua. Siellä se nyt kukkelehtaa syyskukkaa sekin ja on niin Pohjolan Kuningttaren näköinen, että kuvittelen näiden olevan samaa kuningassukua.

Elokuun lämpöä

Kesän lämmössä aukeavat myös kerrotut liljat. Tässä kerrottu tiikerililja. Se onkin ollut hellässä hoidossa, kun on saanut varttua kasvatuslaatikossa.

Kesän projekti on näin elokuussa sitten valmis. Isot kivet ovat paikoillaan, ja multa siellä sisällä korotetussa penkissä odottelee ensi kevättä.

Tien poskessa näyttää aika kivalta, kun mustilanhortensia kukkii ja tienpitäjä on antanut hauskan näköisten heinien jäädä pystyyn.

 

Kukkivathan ne

Nyt kukkivat semmoisetkin kasvit, jotka muina vuosina niipottavat. Niihin kasveihin kuuluu ehdottomasti kerrottukukkainen lilja 'Magic Star'. Tavallisena kesänä se ei saa tarpeeksi valoa, joten kukat jäävät pieniksi ja ruskeiksi, usein ne eivät edes aukea. Mutta tänä kesänä on riittänyt auringonpaahdetta!

Tästä toisesta kukkijasta ei voi sanoa, että se olisi milloinkaan niipottanut. Ruusu Ritausma on erittäin innokas kukkija tavallisinakin kesinä. Nyt se yrittää aloittaa kolmatta kukkimiskierrosta! Yksi latva on aivan tursuksissa kukista ja nupuista. Ja siihen viereen molemmille puolille on tekeillä lisää nuppuryhmiä.

Tähän elokuun alkuun sattuu kivasti syysleimujen kukinta.

 

Sade saapui

 Elokuu toi hiukan sadetta. Jotkut kasvit ehkä kerkiävät siitä nauttia. Olisiko yksi niistä nautiskelijoista lilja Mother´s Choise ? Se on aika pitkä, topakka, valkoisena kukkiva lilja. Minun yksilöni ovat ilmeisesti välttyneet myyrien ruokailuilta, koskapa ne ovat komeimpia pihani liljoista tätä nykyä.

Toisin on laita liljan Purplle Prince. Nyt ne käväisivät kukassa hät'hätää nopeasti ja senkin aikaa olivat kovin kärsivän näköisiä.

Isoista pensaista mustilan hortensialla näyttää menevät hyvin. Kukkaterttuja on paljon. Kuvassa sen edessä levittävät isoja lehtiään liuska- ja sorvivaleangervot, jotka siirsin tähän paikkaan keväällä. Olipa jännittämistä, miten ne edistyivät kuivuudessa. Tosin kanniskelin näille vettä  sankkokaupalla.

Kivityömaa edistyy hiukan; pienillä kivillä tilkitsemistä vaatii tämä urakka.

 

Elokuu alkaa

Pitkiin lijoihin kuuluu lilja Muscadet. Hauskat punaiset täplät kukassa tekevät valkoisen ihanuuden vielä hauskemmaksi.

Keväällä piilottelin krassin siemeniä sinne tänne. Nyt ne ilahduttavat reippailla väreillään.

Hirmuinen kivityömaa on avautunut.

Keskellä pihaa oli pläntti, jossa kasvoi kaksi pientä tuiviota. Ne olivat kovin heikossa kunnossa, joten en paljoa säälinyt, kun siirsin ne muualle. Nyt se alue saa kivireunuksen ja sisäänsä uutta multaa. Joskus ensi vuonna istutan siihen jotain.

Kukkiminen ja kuivuus

Tämän kesän harmina ovat olleet kovat helteet ja kuivuus. Erityisesti kärhöt ovat kovilla. Kuitenkin punainen Madame Julia Correvon on kasvussaan mennyt eteenpäin -  ja noussut ihan korkealle. Toisilla on ongelmia.

Toinen kärhö, Entel, on sekin kukkimassa nyt paremmin kuin ennen. Sen kaveri, Etoile Violette, on hyvin kärsinyt;  liekö syynä myyrät vaiko ikä ja huono hoito.

Onnellisia sattumia: viime vuonna istutin kaksi African Queen -liljaa ja ihmettelin, kun eivät nousseet. No, nyt näyttää siltä, että ne vaan pitivät tuumaustauon: "Olisiko tämä tienoo ollenkaan otollinen? Taitaapi olla." Nyt nämä nuoret sipulit ovat saaneet aikaan yhden kukan kumpainenkin. Tässä toinen niistä harmaamalvikin kaverina.

Nyt onkin lilja-aika. Muutamia liljoja on vielä ihailtavina myyrien ruokapitojen jäljiltä. Tätäkin keltaista Dazzle-liljaa oli paljon komeampi ryhmä vielä pari vuotta sitten.

 

Yöllä ei tehdä töitä

Kun ilta saa, niin nukahtaa... Ja myös myskimalvan kukat kääriytyvät yöksi kiinni.

Yöksi kiinni sulkeutuvia ovat myös useimmat pionit. Siis sellaiset ei-kerrotut, jotka ylipäätään pystyvät supistamaan kukkaansa. Tässä alla 'Krickled White' -kukat ovat niin ujon näköisinä alkuillasta.

Sen sijaan hovijasmike ei yöksi hätkähdä: paljon valkoisia kukkia, paljon pörriäisiä.

Alkukesästä tuntui, ettei pörriäisiä olekaan. Mutta nyt viikon ajan on ollut ihan toisen moista: kaikenlaista pörröttäjää lentelee kukissa ja nurmen valkoapiloissa.