Taitaapi orapihlaja nyykistyä lumen ja marjojen painosta. Suunnitelmissa on kahden pitkän nuokkuva oksan sahaaminen pois ensi keväänä. Silloin tähän pusikkoon jää kasvamaan nuoria versoja suoraan ylös, niitähän aion kasvattaa ilman sivuoksia niin kauan, että ovat tarpeeksi ylhäällä - eivätkä raavi pipoa päästä.
Pihan keskialueella on viime kesän ajan ollut peitto, jotta vuohenputket kuolisivat. Siihen kahden omenapuun välimaastoon olen aikonut rakennella aurinkoisen oleskelutilan.
Sen lähellä polut risteilevät suuntaan jos toiseenkin, mutta sopisi siihen jokunen ruusupensaskin. Kuvassa punaisella kysymysmerkillä on esitetty uusia kasveja tarvitsevat alat läheltä tulevaa oleskelupaikkaa. Toistaiseksi olen ajatellut matalia ruusupensaita, jotta niiden yli voisi nähdä takana nousevan perennakeskuksen. Nyt ruusujen vaihtoehdot ovat nämä: 'Morden Snowbeauty' (valkoinen), 'Sointu' (vaal pun/valkoinen), 'Bill Reid' (keltainen), 'Emily Carr' (punainen) ja 'De Montarville' (punainen). Lisäksi vielä yksi iso ruusu eli suomalainen ruusu 'Ilo' (vaal.pun.). Tilaus on tehty (27.2.2015).
Tontumpikin kai huomaa, että tässä on puolikerrottuja ruusuja. Nehän ovat kyllä tarpeeksi kauniita tontuille. Mietiskelen tässä, että nuppujen mätätauti jyllää kovimmillaan täyskerrotuissa ruusuissa (niin kuin viime syksynä). Olisiko niin, että nämä puolikerrotut pärjäisivät vähän paremmin?
Tässä blogissa eläkeläistonttu tekee muistiinpanoja puutarhastaan ja seuraa puutarhan kasvamista. Tonttu haluaa nyt kannustaa kaikki luopumaan nurmikoista ja kasvattamaan pensaita!
keskiviikko 14. tammikuuta 2015
sunnuntai 11. tammikuuta 2015
Suunnitelma 4
Pohjoisnurkalle tarvitaan myös jotakin lisäystä. Tuumailen tässä parin tuijan (Brabant) istuttamista ihan rajalle sinne kuusien taakse.
Kotkansiipisaniaisia sinne jo olen joskus laittanut, mutta ne ovat kasvaneet aika nuukasti. Jokunen uusikin kotkansiipi sinne pitäisi väliin tuikata. Tämä alue on mielestäni otollinen korkeiden perennojen kasvupaikka (puolivarjoinen). Mielessäni ovat preeria-angervo, kellopeippi, isoukonkello, preeria-auringonkukka, tähkäkimikki ja tummakurjenpolvi.
Kotkansiipisaniaisia sinne jo olen joskus laittanut, mutta ne ovat kasvaneet aika nuukasti. Jokunen uusikin kotkansiipi sinne pitäisi väliin tuikata. Tämä alue on mielestäni otollinen korkeiden perennojen kasvupaikka (puolivarjoinen). Mielessäni ovat preeria-angervo, kellopeippi, isoukonkello, preeria-auringonkukka, tähkäkimikki ja tummakurjenpolvi.
Suunnitelma 3
Talon pohjoispäätyyn pitää saada esim. kuunliljoja ja saniaisia. Jotain uutta varjoperennaa kun löytyisi vielä kokeiltavaksi: esim. varjohiippaa.
Myös talon eteläisen päädyn edessä on pikkuisen tilaa joillekin perennoille ajotien vieressä. Sinne ajattelen laittavani ketohanhikkia, hopeahärkkiä ja jokusen nukkapähkämön.
Myös talon eteläisen päädyn edessä on pikkuisen tilaa joillekin perennoille ajotien vieressä. Sinne ajattelen laittavani ketohanhikkia, hopeahärkkiä ja jokusen nukkapähkämön.
Suunnitelmia muistiin 2
Kirjaan tässä muutamia suunnitelmia tulevan kesän varalle. Laitan pikkusuunnitalmia kunkin erikseen omaan artikkeliinsa, niin on vähän helpompi selata jäljestä päin.
Eteläiselle nurkalle kaavailen laittavani uusia pikkupensaita: nurkimmaiseksi mustilanhortensian (ei siis kuutamohortensiaa, koska mustila kukkii vähän myöhemmin kuin kuutamo). Siellä olevien pensaiden lomaan suunnittelen koivu- ja rinneangervoja ainakin viisi kappaletta. Silloin se kulma täyttyy pensaista, eikä tontun tarvitse hommata sinne perennoja hoidettaviksi.
Lähelle ruusumäkeä ja kiiltoheittä olen kovasti puntaroinut kahta vaihtoehtoa: joko vuorimänty tai pari kultaherukkaa. Vuorimänty tietäisi joka vuotista leikkausta kasvuversoista ja myöhemmin ehkä alaosan kaljuuntumista, kultaherukat olisivat vaivattomia ja siihen melko huonoon paikkaan sopeutuvia. Kultaherukka tekee lehdet aikaisin ja myös pitää niitä roikkumassa hyvin myöhään: näin huomasin ainakin viime syksynä omista kultaherukoistani. Kultaherukka on lisäksi pystylinjainen puska, joten ne eivät riitelisi lähellä olevien tuijien kanssa. Taidanpa päätyä kultaherukoihin.
Eteläiselle nurkalle kaavailen laittavani uusia pikkupensaita: nurkimmaiseksi mustilanhortensian (ei siis kuutamohortensiaa, koska mustila kukkii vähän myöhemmin kuin kuutamo). Siellä olevien pensaiden lomaan suunnittelen koivu- ja rinneangervoja ainakin viisi kappaletta. Silloin se kulma täyttyy pensaista, eikä tontun tarvitse hommata sinne perennoja hoidettaviksi.
Lähelle ruusumäkeä ja kiiltoheittä olen kovasti puntaroinut kahta vaihtoehtoa: joko vuorimänty tai pari kultaherukkaa. Vuorimänty tietäisi joka vuotista leikkausta kasvuversoista ja myöhemmin ehkä alaosan kaljuuntumista, kultaherukat olisivat vaivattomia ja siihen melko huonoon paikkaan sopeutuvia. Kultaherukka tekee lehdet aikaisin ja myös pitää niitä roikkumassa hyvin myöhään: näin huomasin ainakin viime syksynä omista kultaherukoistani. Kultaherukka on lisäksi pystylinjainen puska, joten ne eivät riitelisi lähellä olevien tuijien kanssa. Taidanpa päätyä kultaherukoihin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)