Pumpulaisia pilviä

Jotkin kukkatertut ja -töyhdöt muodostavat hauskoja pumpulaisia pilviä. Semmoisia on nyt näkyvissä.

Preeriamesiangervolla on vaaleanpunaiset hattarat.

Jaloangervot ovat myös pehmeän näköisiä - on valkoista ja vaaleanpunaista.

Ritausma reippaana

Ruusu 'Ritausma' (tarhakurtturuusu) on nyt ruusuista komeimpana "tolpillansa", kun sateet vaivaat muita ruusuja. Kovasti kukkiva 'Morden Centennial' kärsii nyt kosteudesta; sen nuput jäävät kiinni homehtumaan. 
Komeasti kukkivasta 'Ritausmasta' sen sijaan voi ottaa kuvia, vaikka ei olisi mitään muuta toimitettavaa.

Liljat - loistavaa luksusta

Kukkivat liljat ovat luksusta ihan itsessään. Semmoisen aika on nyt.

Punaisena ryhmänä loistelevat liljat 'Black Out' (yllä).

Valkeana välkkyvät korkeat 'Sweet Surrender' -liljat.

Täplälilja (Lilium hansonii) on muodoltaan kuin varjoliljat.

Yllä kuvassa ovat mukana tummat liljat 'Night Flyer', vaaleat 'Sweet Surrender'  ja taustalla punaiset värimintut.

Pantterililja on hauskan täplikäs.

Matalana liljana 'Peach Dworf' aukaisee kukkansa suoraan ylös.

'Red Velvet' on tänä vuonna aika korkeana ja loistavan punaisena.

Tämä punainen lilja tuli nimettömänä kaupasta.

Ruusujen aikaan

Eräät ruusut ovat jo ensikukkimisensa hoitaneet, ja sateet ovat terälehtiä kovasti riiponeet. Ruusu 'Morden Centennial' on vähän myöhäisempi; se on aukomassa ensi kukkiaan, mutta siltäkin ovat sateet rupsauttaneet terälehdet nopeasti alas.

Yllä kuitenkin kuva kauniilta päivältä.
Ja tältä näyttää tämä ruusupensas kokonaisena. Kuvasta (alla) ei ihan näy, kuinka paljon nuppusia on vielä odottelemassa kauniita ilmoja:

Pienistä tulokasruusuista (tämän vuoden keväällä istutetuista) 'John Cabot' esittelee omia kukkiaan.

Sillä on pienet, kirkkaanpunaiset kukat.
Pikkupensas 'Rosa Mundi' loistelee värikkäänä.

Sen kaksiväristen kukkien seassa oli yksi tasavärinenkin. Mitähän se sillä kohtaa on ajatellut?

Suurta kukintaa

Mahtavasti kukkivat heinäkuun lopulla: harjaneilikat;

hovijasmikkeet;

 joista toista lyhensin keväällä: niinpä se ei kuki uusilla versoillaan (oikeanpuolimmainen),
kaukasiankellokki;

jota en muutamaan vuoteen ole hoidellut ollenkaan. Se taitaa siementää itse itseään sopivaan kohtaan, mutta tuuheana ryhmänä näyttää menevän.
Jalopähkämöt:

seurassaan jaloangervot (Astilbe) ja loistoangervot (Spirea japonica 'Odensala').

Ennen sateita

Nyt taas sataa. Muutama kesäinen päivä sitten iski työpuuska: päädyin öljyämään terassia. Keskellä pihaa oleva terassi on jo monta vuotta odottanut ensimmäistä puuöljyntäänsä. Sattui sopiva päivä tehdä tämmöistä työtä. Samalla öljysin myös pari puupenkkiä. Onpahan sekin nyt tehty.

Kuvassa vasemmalla seisoo kärhötuki, joka onkin oikea pilari, tehty harjateräksestä. Siinä kiemurteleva viinikärhö 'Blekitny Aniol' on nyt kiiruhtanut aukaisemaan ensimmäiset kukkansa. Tämän kärhön istutin vasta tänä keväänä.

Kun yhtä aikoo, niin toista saa aikaan

Sain päähäni yrittää kanttausta yhden kukkapenkin eteen. Penkki rajoittuu nurmeen, ja siinä rajalla oli reunuksena melko pieniä kiviä. Kirjallisuudesta olen lukenut, että eihän tämmöinen rajaaminen tule onnistumaan - eikä tullutkaan. Kaikenlaista heinää oli iloisesti matkaamassa kukkasia kohti. Siispä tekemään syvä kanttaus!

Yleispiirteisesti kanttaustyö tuli tehtyä. Kukkapenkin molemmissa päissä iski suunnittelukärpänen (tai varmaankin -paarma). Yksi pää tulee suunniteltavaksi niin, että sinne tulee hiekka-aluetta, joka antaa lisää neliöitä kasvilaatikoiden luokse ja samalla vähentää siellä rikkaruohojen valtaa sekä helpottaa ruohonleikkurilla ajoa. 
Toista päätä ajattelin vain kitkeä rikoista, mutta taas kolahti työkalu kiveen lähellä vanhoja kuunliljoja.

Siitäpä huomasin, että aikaisempi tontinomistaja oli varmaankin rajannut isoilla kivillä asetelmansa kuunliljoista, joilla on taustanaan erittäin iso kivipaasi. Siellä ne kököttivät reunuskivet noin 10 senttimetrin syvyydessä ripirinnan: hyvä esimerkki, kuinka käy kivien ja nurmikon yhteiselossa. Ylös vaan ne mötköttäjät! Yläkuvassa vasta kaksi reunakiveä on löytynyt.
Sitten tuli soitto: haa, nyt on saatavilla ruusu 'Sipi', jota keväällä ei ollut. Ei kun tilaamaan. Samalla välähti päähän vanha ajatus, että juuri tämän kivipaaden reuna on Sipille passeli paikka. Siirsin kuunliljat toisaalle - oli näillä "vanhuksilla" tosi isot juuret. Siinä sitten kaivelin Sipille istutuskuoppaa, ja löytyihän sieltä lisää kiviäkin.