Edellisessä postauksessa kerroin, että varaudun laatikkoviljelyyn nyt jo syksyllä. Lavakaulukset odottivat paikoilleen laittamista. Paikka on pohjoisrajalla lähellä orapihlajapensasta. Tänään sain valmiiksi pohjat lavakauluksia varten. Tasoittelin hieman maapohjaa, kaivoin reunalta muutamia tarha-alpin juurakoita ja revin pois muutamia orapihlajan juuriversoja. Laitoin tasoitukseksi vanhoja multapaakkuja (kaikkine juurineen) ja rakensin kolmannelle lavalle pienen kallistuksen.
Pohjalle tuli juuriestekangas. Tästä tämä lähtee, kunhan ehdin viskelemään multaa näihin lavoihin ja rakentelemaan polut lavojen reunoille. En ole ehtinyt lukemaan neuvoja puutarhanetistä. Tämä laatikkoviljely on ihan uutta ideaa; vanhassa suunnitelmassa siitä ei ole halaistua sanaa.
PS: myöhemmin olen viisastunut sen verran, että laatikoiden alle ei laiteta juurieristekangasta. Se estää matojen ja muiden reissuamista maaperästä laatikon multiin ja takaisin. Mieluummin laitetaan vaikkapa sanomalehtiä eristämään parin vuoden ajan ja risuja antamaan ilmavuutta. Tämän remontin olen näille laatikoille tehnyt.
Olen pikkuhiljaa katsellut niitä kasveja, joita pitää siirtää parempiin paikkoihin. Onpa niitä monta! Suurin osa siirroista tulee varmaankin tehtäväksi ensi keväänä. Tänä aamuna sain kuitenkin idean, että kyllähän syksylläkin voi joitakin kasveja siirrellä. Näin ne suunnitelmat muuttuvat.
Tänään siis ensimmäinen siirretty oli kiiminginangervo, joka on jo aikamoinen pensas. Vanhalla paikallaan se oli liian lähellä polkua ja heitti varjon pienen pionin eteen. Siispä siirtotyöhön vaan, varsinkin kun löysin tälle angervolle ihan sopivan paikan etelärajalla. Paikan putsaus oli kuitenkin monen tunnin työ, koska aina kun heilautin vähän talikkoa mullassa, niin jopa löytyi vuohenputken juuria. Angervon sain nousemaan, kun otin kangen avuksi. Vähän karsin angervon varsia pois, jotta juurtuminen lähtisi hyvin käyntiin.
Viimeiset liljat alkavat aueta lähiaikoina. Nyt ovat auki puulilja 'Altarin' kukat.
Kirpputorilta ostin halvalla pari pakettia muovista nurmikkonauhaa. Sen innoittamana rupesin uudistamaan kivikkopenkkiä keskellä pihaa. Kivikkopenkin ongelma oli, että sen rajaus nurmikosta pienillä kivillä ei oikein onnistunut: kivien alla oli kyllä mustaa eristyskangasta, mutta kivien väliin kertyi humusta, ja heinät kasvoivat siinä kivien välissä. Juolavehnän juuret olivat oikein ommelleet itsensä siihen kankaaseen kiinni! Nytpä kokeilen sitten tätä muovista reunusta.
Samalla laajennan penkkiä, otan nurmea alta multineen pois ja korvaan sen kivillä, soransekaisella uudella mullalla ja koristekivillä. Samalla saan oikaistua reunaa pyöreämmäksi, jotta siitä ulkoreunalta on helpompi ajaa ruohonleikkurilla.
Poistetusta nurmikerroksesta sain ravisteltua irtomultaa; sitä ripottelin pihanurmelle, jossa tuntui olevan pikkumonttuja autojen jäljiltä. Nurmipaakut vein rajalla olevalle "tekomäelle". Siihen mäkeen sain piilotettua kolme vanhaa betoniruukkua, joista en yhtään tykännyt. Yksi niistä oli jo rikki. Näin sukeutui yhdestä työstä kolme.
Nyt on parhaassa kukkimisvaiheessa lilja 'Starlight Express'.
Aikoinaan laitoin vanhan luumupuun rungon ylösalaisin seisomaan keskelle pihaa. Nyt se toimii viittana, kun siinä roikkuu keramiikasta tehty levy. Levyssä lukee ote Aaro Hellaakosken runosta Kuutamo metsässä: "Metsän sisällä taikatie ei mistään tule, ei mihinkään vie." Tänä kesänä sen juurelle on istutettu sinikukkainen kärhö. Kärhön avuksi virittelin kirjavia villalankoja roikkumaan viitasta.
Polkujen parantelussa on reunusten tekovaihe. Tälle pätkälle sommittelin jymäköitä puunoksia. Ne pitelevät vähän noita reunamultia aloillaan.
Valkolilja 'World Trade' aukaisi torvimaiset kukkansa. Tämä lilja on matala - ainakin näin eka vuonnaan.(Myöh.huom; kuollut)
Samoin aukeni lilja 'Rialto', jonka terälehtien reuna käpertyy aalloille.
Uusista kukkasistani aukesi vihdoinkin ensimmäinen puulilja 'Purpple Lady'. Ihmeen hyvin ne ovat pituutta kasvaneet, sateinen kesä saattoi olla eduksi. Nyt ensimmäisenä vuonna pituutta on noin 130 cm.
Kärhöistä ensituttavuus minulle on tämä alla oleva Klematis viticella 'Etoile violetta'. Vaikka se on aika varjoisessa paikassa, ehätti se kuitenkin kukkimaan. Värinä se ei ole ihan passeli - joku loistavampi väri olisi sopinut tähän paikkaan paremmin; se kun on vanhan luumupuun alla.
Uusi lilja on myös tämä 'Black Out', jolla on topakka punainen väri.
Vuosi sitten istutetuista kasveista kukkiin nyt ekaa kertaansa sinipiikkiputki. Se on aika rento ja pitkä. Kimalaiset tykkäävät.
Viimepäivien kitkemistyö kohdistui uuden polun reunoihin. Kun sain reunat kitkettyä, rupesin laittelemaan kiviä polun varteen - ihan vaan sen takia että niitä kiviä on. Kumma juttu: kun aloittaa kiviprojektin sen takia, että kiviä on paljon, niin lopussa tulee puute kivistä. Tarvittaisiin vielä yksi tai kaksi! Mistäs otat? No, minä otin ne vesiputerosta, jonne ei tule vettä. Olen näköjään ihan turhaan säilytellyt puteron reunoilla hyviä, isoja kiviä.
Tämä toinen polku, joka näkyi aikaisemmassa postauksessakin 20.7., haarautuu koristeomenapuulta kohti tontin nurkkaa. Kuva on juuri päinvastoin: mainittu alkupää on tuolla kaukana. Toriterassin tuolit näkyvät taustalla ja omenapuun oksia näkyy vasemmassa yläkulmassa.
Aikaisemmin ehdin laittaa vain pohjasorat, mutta nyt piti soraa lisätä. Polusta tuli vähän kiemurteleva, koska se kulkee kahden kannon välistä. Kiviä asettelin vain polun toiselle reunalle; välistä isoja, välistä pienempiä kiviä. Kivet ovat kuvassa hienon näköisiä, koska kastelin niitä; eihän meillä ole mustia kiviä, ikävä kyllä. Kuvassa on mukana uus-vanha jyrä, jolla koetin tiivistää soraa, mutta sade taitaisi olla nyt parempi tiivistäjä.
Kun kitkeminen rupesi kyllästyttämään, otin työkseni latoa kiviä pienen penkin reunukseen lähelle pihaterassia. Alle tuli juurimatto ja päälle ohut kerros soraa. Valitut kivet asettelin soraan. Tämmöinen siitä tuli.
Eräiden kukkasten takapuoli näyttää näin hauskalta:
Ja etupuoli on tämmöinen:
Kukka on kultakärsämö, pitkä hujoppi ja lakoontuva. Leikkasin niitä maljakkoon.
Yksi uusista liljoistani on nimeltään 'Red Velvet'. Sillä on hyvin voimakkaat mustat pilkut:
