Kivimaailmasta

Luonnon kivitaideteos saa nyt istua sinilaakakatajan kanssa kaksistaan.

Ryhmästä kuoli pois muutama perenna, enkä ole joutanut uusia istuttamaan. Pitäisi keksiä tähän tosi matalajuuriset, kestävät kasvit.
Erään kiven päälle luonnosta siirtämäni imarteet

(ehkä kallioimarre) näyttävät voivan hyvin, toisin kuin viime kesänä.
Tänään omenapuun alla näkyi hiukan jotakin harmaata: kivi!

Kaivelun jälkeen oli esillä uusi, aika iso "possu" sijoitettavaksi kivireunukseen. Omenapuun alle näkyi jäävän toinenkin, ennen huomaamaton "possu" häämöttämään, mutta se oli liian iso. Olkoot siellä.

Korjaan satoa

Ensimmäinen sadonkorjuu kohdistui mustaherukka 'Pohjan Jättiin'. Pikkupensaani tuotti noin 3 dl maukkaita ja isoja marjoja. Tänä kesänä linnut eivät olleetkaan kiiruhtaneet syömään marjoja ennen minua -  sain nauttia ne itse. Marjat ovat erikoisen isoja: 10 marjaa rivissä sai pituudekseen 16,5 cm.

  

Ruusuista viimeisetkin kukkivat nyt.

'Ritausmalla' on kauniit, sävykkäät kukat.

'Alexander MacKenzie' aukoo kukkiaan, vaan ei ihan tiedä uskaltaiskohan kokonaan (sateessa).

Ruusu Rosa 'Champlain' on myös hiukan arveleva: talven jäljiltä pystyssä on vain yksi verso, eikä uusista ole tietoakaan. Kukkia se yksi kuitenkin pukkaa.
'Morden Centennial' tekee tänä vuonna useita kukkaterttuja. Tätä pensasta en siirtänytkään mihinkään, vaikka siirtoa aikaisemmin suunnittelin.

Vielä kuva

Rosa 'De Montarvillestä' söpöimmillään.

Liljojen loisteessa

Liljojen kukkimisaika on juuri käsillä. 'Red Velvet' kukkii nyt punaisempana kuin viime vuonna - ainakin minusta siltä tuntuu.

Topakka lilja 'Black Out' (alla) on tummanpunainen.

Vielä tummempana komeilee 'Night Flyer'.

Lilja 'Peach Dworf' sen sijaan on herttaisen persikanvärinen:

ihan hyvä väri tuollaiselle matalalle liljalle, korkeus 30 - 40 cm.

Kasvualaa paljastetaan

Keskellä tonttia on iso kivikko, jonka eteen suunnitelman mukaan pitäisi saada hieno kukkapenkki. Onhan sitä alkua jo huuhailtu, mutta kesken se nyt vaan on. Kiven puolelta kasvualaa valloittaa metsämansikka. Jokunen päivä sitten raivasin pois peitteet, joiden alla piti rikkojen lakastua. Rupesin myöhentämään ja kitkemään rikkakasveja pois; mokomalla alalla oli vanhoja puunjuuria aikamoinen kasa. Ihan hiki otsalta lenteli.

Möyhennettyyn maahan laitoin sitten pieniä kukantaimia, joita olin laittanut siemenistä kasvamaan lavapenkkiin. Voi, kun muistaisi nimet; ehkä harjaneilikkaa ja huopakaunokkia näiden pitäisi olla. Saapihan nähdä ensi vuonna, tuleeko noista mitään. (Myöh.huom; olivat harjaneilikkaa ja mariankelloa ja tulihan niistä jotain v. 2017.) Siirrän sitten menestyvät taimet pois ensi vuonna ja jatkan suunnittelua.

Kasvu rehottaa

Tässä kuva täpläliljasta (Lilium hansonii), jonka kukkiminen on nyt jo ohi.

 Rehottavaa kukkimista on ilmennyt nyt, kun sateita on saatu jatkuvasti. Valkoinen peurankello ei jaksa pysyä pystyssä. Syynä voi olla myös se, että jänis on saattanut loikata siitä keskeltä.

 Rehottavilta näyttävät myös kasvatuslavani. En taida jaksaa syödä salaattia tarpeeksi.

Toinen juttu on se, että taimikasvatuksessa tässä minulla on hirmuinen liuta kukkia, joita pitäisi ehtiä joko siirtämään kasvupaikalleen tai kitkemään pois.

Tänä kesä huomaan, että keltavuohenkuusama, jonka pitäisi olla kohtuullinen pikkupensas, pyrkii ihan tosissaan leviämään kuin jyrä yli kivireunuksen kohti perennapenkkiä. Korkeutta tällä pensaalla on 110 cm.Hätäisesti piti jo siirtää idänunikko ja korallikeijunkukka sen alta pois. Pitänee ottaa versoja ja tuikata uutta pensasta jonnekin muuallekin.            

Onko tämä kerroksellisuutta?

Olisikohan tämä sitä kerroksellisuutta, kun

helminukkajäkkärä kasvaa loistoangervon lomassa ja samasta rytäkästä nousee joku harakankello tai muu sellainen. Takana itsekseen on sitten pihlaja.
Sanovat, että nukkajäkkärä ja vuohenkello olisivat liian hirmuisia leviäjiä puutarhassa. Minulla ei ainakaan vielä.  Tässä kuvan paikassa loistoangervon oksat ovat levinneet arvioimaani laajemmalle ja lumpsahtaneet alaspäin, niin kuin ne tekevät kun painoa tulee kukinnasta. Toisaalta taisin istuttaa helminukkajäkkärän "heittämällä" tähän pensaiden väliin.

Sointu-ruusu ja muuta kivaa

Sataa - taas. No, laitanpa sitten tähän kuvan ruususta 'Sointu', jonka olen istuttanut viime vuonna.

Kohta puoleen 'Sointu' tekee latvoihin useita näin nättejä kukkaryhmiä. Huomasin vaan toisissa pensaissa katkottuja nuppuja, eli vattukärsäkäs tuli uudelleen tähän uusintakukkimisaikaan katkomaan nuppuja. Varsinkin uudelleenkukintaa hommaillut ruusu 'Lac Majeau' oli menettänyt melkein kaikki nuppunsa. Sen siitä saa, kun ruusupuska kasvaa tontin laidalla  -  ei sitä ehdi aina tarkkailemaan. Eilen illalla ehdin sateen välissä ruiskuttelemaan, mutta tehoaakohan se kun sade huuhtelee aineet heti perään pois?

Liljoista ensimmäisiä ovat 'Lollipop'-liljat. Niiden reipas valko-punainen ryhmä possottelee nyt polun reunalla.

Vanhassa kukkaryhmässä silmään pisti oranssi kukkanen, leimurakkaus. Viime vuonna se oireili hyvinkin kovasti; ajattelin että siinä on joku tauti, kun vain muutama lehti nousi pinnalle, nekin kuivuivat. Annoin sen kuitenkin olla siinä vaan. Nyt siitä on pullahtanut useampia komeita kukkia. Netissä sanottiinkin, että tämä on hyvin lyhytikäinen kasvi (2 - 4 v), mutta saattaa siementää. (Kuvassa takana olevat lehdet eivät ole leimurakkauden lehtiä.)