Vasta nyt pääsin aloittamaan taimien istutuksen - ihan oikeasti. Onhan tässä ollut muutama kylmä viikko esteenä - ei ole huvittanut tehdä paljon mitään. Mutta eilen tuli paketti, jossa olivat tilaamani muutamat taimet. Niistä koristekastikat laitoin penkkiin kasvamaan tänään. Aikaisemmin tosin laitoin jo muutamia liljoja multiin; älysin tilata 'African Queen'-trumpettilijaa pari kappaletta kokeeksi. Yksi aikaisempi on edistynyt pihallani oikein hyvin: siis miksipä ei lisä olisi hyväksi. Lisänä tuli myös värikkäitä 'Starlight Express Border'-liljoja.
Satuin kävelemään oikopolkua vanhan tonttialueen läpi, josta mökki ja sen piharakennukset on purettu ties milloin. Siinäpä silmään osui nousevia liljatupsuja: ahaa - emäntäisellä on täällä ollut kukkapenkki! Tänä aamuna sitten menin ja kaivoin siitä ylös liljoja, joita vuohenputkien juuret kovasti häiritsivät. Pienet sipulit muistuttavat kellertävine suomuineen varjoliljoja. Mielenkiinnolla täytyy nyt seurata, mitä niistä sukeutuu. Ennen vanhaan liljat taisivat olla joko varjoliljoja tai ruskoliljoja.
Tässä blogissa eläkeläistonttu tekee muistiinpanoja puutarhastaan ja seuraa puutarhan kasvamista. Tonttu haluaa nyt kannustaa kaikki luopumaan nurmikoista ja kasvattamaan pensaita!
lauantai 23. toukokuuta 2020
torstai 16. huhtikuuta 2020
Lahopuutarhaa tekemään 7
Loppusanoina tähän muutamia huomioita vuosien varrelta.
Pihallani kököttää iso pölli. En olisi osannut odottaa, että muurahaiset vaivaituvat nousemaan pöllin ylimpään osaan ja touhuamaan siellä. Mutta niin kävi. Pöllin päälle olin asettanut keramiikkavadin ikään kuin lintujen vesikipoksi ja olihan siinä vielä hyönteishotellikin. Ne ilmeisesti lämmittivät aluetta niin hyvin, että muurahaiset rupesivat töihinsä.
Kontrastia kauneudelle - sitä antaa tässä raitapölli ruusulle.
Huomaan olleeni tässä lahotusasiassa joskus aikaisemminkin. Vuonna 2013 olin kirjoittanut tähän blogiin koivupöllin lahoavasta komeudesta.Nyt voin sanoa: nyt tämä pölli on ihan "entinen", mutta pystyssä kekottava koivulaho on vieläkin pystyssä.
Tässä keväinen kuva lahoavasta kalikasta ruusupensaan alla:
sälöt ovat lennelleen, kun tikka on käynyt sitä hakkaamassa. Tämä puu oli tikan kohteena tänä keväänä juuri sinä päivänä, kun näin peräti neljä tikkaa yhtäaikaa samoilla neliöillä (26.3.2020).
Pihallani kököttää iso pölli. En olisi osannut odottaa, että muurahaiset vaivaituvat nousemaan pöllin ylimpään osaan ja touhuamaan siellä. Mutta niin kävi. Pöllin päälle olin asettanut keramiikkavadin ikään kuin lintujen vesikipoksi ja olihan siinä vielä hyönteishotellikin. Ne ilmeisesti lämmittivät aluetta niin hyvin, että muurahaiset rupesivat töihinsä.
Kontrastia kauneudelle - sitä antaa tässä raitapölli ruusulle.
Huomaan olleeni tässä lahotusasiassa joskus aikaisemminkin. Vuonna 2013 olin kirjoittanut tähän blogiin koivupöllin lahoavasta komeudesta.Nyt voin sanoa: nyt tämä pölli on ihan "entinen", mutta pystyssä kekottava koivulaho on vieläkin pystyssä.
Tässä keväinen kuva lahoavasta kalikasta ruusupensaan alla:
Lahopuutarhaa tekemään 6
PÖLLIPOLKU
Erityisesti
havupuiden pölleistä voit rakentaa pöllipolun lahopuutarhaan. Havujen puuaines ei
lahoa samaa
vauhtia kuin lehtipuiden. Niinpä niiden päällä voi turvallisesti
tallustella monta vuotta. Huomaa, että näissä halkeaminen on todennäköinen vaihe - ei niinkään hapristuminen.
KORISTEELLISET JUURAKOT JA OKSAT
Joskus
käteen sattuu kiemurainen
juurakko. Se kannattaa asetella omaan paikkaansa mullan päälle; se saa toimia siinä koristeena ja antamassa vastaväriä.
Vänkyräiset
oksat toimivat erinomaisesti ”jäniksen karkottajina”. Olen
huomannut, että jänis keväällä pomppiessaan voi katkaista
nousevien liljojen varret, esim. varjoliljan tukevan, mutta tuoreen
varren. Varjolilja ei sen jälkeen pysty asialle mitään tekemään,
vaan kasvu ja kukinta on menetetty siltä vuodelta.
Tarpeeksi tukeva, kaareva oksa estää jänistä loikkaamasta juuri siitä kohdasta.
Tarpeeksi tukeva, kaareva oksa estää jänistä loikkaamasta juuri siitä kohdasta.
keskiviikko 15. huhtikuuta 2020
Lahopuutarhaa tekemään 5
PITKÄT KANNOT
Kaadetusta
puusta on jätetty pitkä kanto. Sen lahoaminen vie useita vuosia.
Kuoren alla tapahtumat alkavat hiljakseen edetä. Hyönteisten
tulevaa työmaata munintapaikkojen
etsimisessä voimme
edistää mm. poraamalla reikiä kannon kylkeen. Huomaa,
että monet hyönteiset aloittavat lisääntymisensä heti
loppukevään ja alkukesän aikana. Hyönteisille kannattaa myös ripustaa ontoista korsista hyöteishotelleja.
Kannon
voi jättää kasvien keskelle. Varsinkin koivun kanto hupenee vinhaa
vauhtia; pian sen sisuspuu on tikkuista höttöä, mutta
tuohet pysyvät
topakasti kuosissaan.
tiistai 14. huhtikuuta 2020
Lahopuutarhaa tekemään 4
LAHOTUSKUMPU
Voit
rakennella erillisen lahotuskummun. Lahotuskumpu
on pitkäaikainen projekti, se
ei ole mikään pikakomposti.
Alimmaksi heitetään ohuempia oksia ja risuja, jotta ilmankierto
kummussa onnistuisi jatkossakin.
Sitten niiden päälle voi laittaa
isojakin runkoja. Pitkulainen muoto kummulle on monesti luonnikas ja
hyvä. Seuraavaksi päälle ladotaan esim. ruohotuppaita juurineen
nurin heitettyinä. Näin mukaan tuleva multa tuo paikalle maan
mikrobieliöt. Samalla kummusta tulee hieman siedettävämmän
näköinen.
Tähän
kumpuun voi seuraavina vuosina tuikata mukaan kaikki oksanpätkät ja
risut, joita keväisin ja syksyisin ilmaantuu. Tuolla
etelän mailla, esim. Itävallassa, tällaisen kummun idea on
kasvattaa kukkia ja vihanneksia jyrkällä vuorenrinteellä kummun päällä - sitten kun se on
muutaman vuoden maatunut. Se on sitten sitä Hugelkulturia. Luulenpa, että siellä on lämpösummaa vuodessa sen verran enemmän kuin meillä, että siellä se kulttuuri ehkä pelittääkin. Meillä vähän vähemmän, mutta kuitenkin tarpeeksi.
Monilla
nettisivuilla, esim. Luonnonsuojeluliitto, kehotetaan rakentamaan risuista
ja pölleistä
lahotusaita. Se näyttää olevan minun ehdottamaani kumpua hieman
kapeampi, korkeampi ja ilman
multaa koottu. Mutta siinäkin on se idea, että maatumaan
laitettavaa ainesta voi aina lisätä päälle.
maanantai 13. huhtikuuta 2020
Lahopuutarhaa tekemään 3
SIIVOTTU JA SILPUTTU
Kevätsiivous
tuottaa perennojen korsia ison kasan. Se kasa kannattaa silputa
ajamalla ruohonleikkurilla useasti yli. Näin saadaan hyvää,
maatuvaa kateainetta, jota voi heitellä perennojen ja pensaiden
kasvualoille. Silppu maatuu hyvin äkkiä, koska mm. matoset käyvät
joka yö vetämässä kasviainesta ruoakseen omiin kotikäytäviinsä.
Ja sitten mato kakkii, sitten ainekset lähtevät kiertämään.
Semmoista se on.
Kevätsiivous
kukkien parissa käy niin, että kuivuneet lehdet kopataan rukkasten
väliin, rypistellään ja heitetään takaisin maahan. Näin kierto
lähtee toimimaan luonnonmukaisesti. Haravointi ja lehtien
pois kärääminen ovat turhaa työtä.
Kevätsiivouksen suomaa silputtua korsijätettä tulee ainakin yksi kärrillinen heitettäväksi kasvien juurille.
sunnuntai 12. huhtikuuta 2020
Lahopuutarhaa tekemään 2
KÄYTÄVÄN REUNUKSET
Pitkät
rungot ja oksat sopivat reunustamaan kukkapenkkejä ja kasvualueita tavallisessa puutarhassa kuin myös lahopuutarhassa.
Kun katselemme reunuksia, tuleeko mieleen sana ”ruma” vaiko sana
”kiva”. Meidän esteettinen asenteemme saa olla muutoksessa
mukana silloin, kun alamme arvostaa luonnon monimuotoisuutta ja
varjelemaan sitä. Katsoessamme sienirykelmää pöllin päällä
voimme ajatella näin: ”Siinä se luonto touhuaa. Eipä ole tuo
ihmisen työtä. Luonnon tekemää onpi tuo. Hyvä niin.”
Isoilla pölleillä saa taakse jäävän mullan mukavasti kohopenkiksi.
Havupuun
rungosta sahatut pätkät toimivat puutarhan apupöytinä. Niitä
voi käyttää myös hauskojen esineiden esille panoon.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)