Vasta nyt istuttamaan

Vasta nyt pääsin aloittamaan taimien istutuksen - ihan oikeasti. Onhan tässä ollut muutama kylmä viikko esteenä - ei ole huvittanut tehdä paljon mitään. Mutta eilen tuli paketti, jossa olivat tilaamani muutamat taimet. Niistä koristekastikat laitoin penkkiin kasvamaan tänään. Aikaisemmin tosin laitoin jo muutamia liljoja multiin; älysin tilata 'African Queen'-trumpettilijaa pari kappaletta kokeeksi. Yksi aikaisempi on edistynyt pihallani oikein hyvin: siis miksipä ei lisä olisi hyväksi. Lisänä tuli myös värikkäitä 'Starlight Express Border'-liljoja.
Satuin kävelemään oikopolkua vanhan tonttialueen läpi, josta mökki ja sen piharakennukset on purettu ties milloin. Siinäpä silmään osui nousevia liljatupsuja: ahaa - emäntäisellä on täällä ollut kukkapenkki! Tänä aamuna sitten menin ja kaivoin siitä ylös liljoja, joita vuohenputkien juuret kovasti häiritsivät. Pienet sipulit muistuttavat kellertävine suomuineen varjoliljoja. Mielenkiinnolla täytyy nyt seurata, mitä niistä sukeutuu. Ennen vanhaan liljat taisivat olla joko varjoliljoja tai ruskoliljoja.

Lahopuutarhaa tekemään 7

Loppusanoina tähän muutamia huomioita vuosien varrelta.
Pihallani kököttää iso pölli. En olisi osannut odottaa, että muurahaiset vaivaituvat nousemaan pöllin ylimpään osaan ja touhuamaan siellä. Mutta niin kävi. Pöllin päälle olin asettanut keramiikkavadin ikään kuin lintujen vesikipoksi ja olihan siinä vielä hyönteishotellikin. Ne ilmeisesti lämmittivät aluetta niin hyvin, että muurahaiset rupesivat töihinsä.

Kontrastia kauneudelle - sitä antaa tässä raitapölli ruusulle.

Huomaan olleeni tässä lahotusasiassa joskus aikaisemminkin. Vuonna 2013 olin kirjoittanut tähän blogiin koivupöllin lahoavasta komeudesta.Nyt voin sanoa: nyt tämä pölli on ihan "entinen", mutta pystyssä kekottava koivulaho on vieläkin pystyssä.
Tässä keväinen kuva lahoavasta kalikasta ruusupensaan alla:

sälöt ovat lennelleen, kun tikka on käynyt sitä hakkaamassa. Tämä puu oli tikan kohteena tänä keväänä juuri sinä päivänä, kun näin peräti neljä tikkaa yhtäaikaa samoilla neliöillä (26.3.2020).

Lahopuutarhaa tekemään 6

PÖLLIPOLKU

Erityisesti havupuiden pölleistä voit rakentaa pöllipolun lahopuutarhaan. Havujen puuaines ei lahoa samaa vauhtia kuin lehtipuiden. Niinpä niiden päällä voi turvallisesti tallustella monta vuotta. Huomaa, että näissä halkeaminen on todennäköinen vaihe - ei niinkään hapristuminen.

KORISTEELLISET JUURAKOT JA OKSAT

Joskus käteen sattuu kiemurainen juurakko. Se kannattaa asetella omaan paikkaansa mullan päälle; se saa toimia siinä koristeena ja antamassa vastaväriä.

Vänkyräiset oksat toimivat erinomaisesti ”jäniksen karkottajina”. Olen huomannut, että jänis keväällä pomppiessaan voi katkaista nousevien liljojen varret, esim. varjoliljan tukevan, mutta tuoreen varren. Varjolilja ei sen jälkeen pysty asialle mitään tekemään, vaan kasvu ja kukinta on menetetty siltä vuodelta.

Tarpeeksi tukeva, kaareva oksa estää jänistä loikkaamasta juuri siitä kohdasta.

Lahopuutarhaa tekemään 5

PITKÄT KANNOT

Kaadetusta puusta on jätetty pitkä kanto. Sen lahoaminen vie useita vuosia. Kuoren alla tapahtumat alkavat hiljakseen edetä. Hyönteisten tulevaa työmaata munintapaikkojen etsimisessä voimme edistää mm. poraamalla reikiä kannon kylkeen. Huomaa, että monet hyönteiset aloittavat lisääntymisensä heti loppukevään ja alkukesän aikana. Hyönteisille kannattaa myös ripustaa ontoista korsista hyöteishotelleja.

Kannon voi jättää kasvien keskelle. Varsinkin koivun kanto hupenee vinhaa vauhtia; pian sen sisuspuu on tikkuista höttöä, mutta tuohet pysyvät topakasti kuosissaan.

Tässä kuvassa on seitsemän vuotta sitten kaadetun koivun kanto. Tikat käyvät sen ympärillä edistämässä maatumista. Itse olen parina keväänä nähnyt valkoselkätikan muuttomatkallaan kopsuttavan puutarhani kantoja.

Lahopuutarhassa tapahtuu myös sammaloitumista, mikä on sinänsä sitä monimuotoisuutta. Alkukevään kuva sammaloituvasta kannosta polun vierellä. Kannon päälle olen kerännyt punaisia kiviä.

Lahopuutarhaa tekemään 4

LAHOTUSKUMPU

Voit rakennella erillisen lahotuskummun. Lahotuskumpu on pitkäaikainen projekti, se ei ole mikään pikakomposti. Alimmaksi heitetään ohuempia oksia ja risuja, jotta ilmankierto kummussa onnistuisi jatkossakin.

Sitten niiden päälle voi laittaa isojakin runkoja. Pitkulainen muoto kummulle on monesti luonnikas ja hyvä. Seuraavaksi päälle ladotaan esim. ruohotuppaita juurineen nurin heitettyinä. Näin mukaan tuleva multa tuo paikalle maan mikrobieliöt. Samalla kummusta tulee hieman siedettävämmän näköinen.

Tähän kumpuun voi seuraavina vuosina tuikata mukaan kaikki oksanpätkät ja risut, joita keväisin ja syksyisin ilmaantuu. Tuolla etelän mailla, esim. Itävallassa, tällaisen kummun idea on kasvattaa kukkia ja vihanneksia jyrkällä vuorenrinteellä kummun päällä - sitten kun se on muutaman vuoden maatunut. Se on sitten sitä Hugelkulturia. Luulenpa, että siellä on lämpösummaa vuodessa sen verran enemmän kuin meillä, että siellä se kulttuuri ehkä pelittääkin. Meillä vähän vähemmän, mutta kuitenkin tarpeeksi.

Monilla nettisivuilla, esim. Luonnonsuojeluliitto, kehotetaan rakentamaan risuista ja pölleistä lahotusaita. Se näyttää olevan minun ehdottamaani kumpua hieman kapeampi, korkeampi ja ilman multaa koottu. Mutta siinäkin on se idea, että maatumaan laitettavaa ainesta voi aina lisätä päälle.

Lahopuutarhaa tekemään 3

SIIVOTTU  JA  SILPUTTU

Kevätsiivous tuottaa perennojen korsia ison kasan. Se kasa kannattaa silputa ajamalla ruohonleikkurilla useasti yli. Näin saadaan hyvää, maatuvaa kateainetta, jota voi heitellä perennojen ja pensaiden kasvualoille. Silppu maatuu hyvin äkkiä, koska mm. matoset käyvät joka yö vetämässä kasviainesta ruoakseen omiin kotikäytäviinsä. Ja sitten mato kakkii, sitten ainekset lähtevät kiertämään. Semmoista se on.

Kevätsiivous kukkien parissa käy niin, että kuivuneet lehdet kopataan rukkasten väliin, rypistellään ja heitetään takaisin maahan. Näin kierto lähtee toimimaan luonnonmukaisesti. Haravointi ja lehtien pois kärääminen ovat turhaa työtä.

Kevätsiivouksen suomaa silputtua korsijätettä tulee ainakin yksi kärrillinen heitettäväksi kasvien juurille. 

Lahopuutarhaa tekemään 2

KÄYTÄVÄN REUNUKSET

Pitkät rungot ja oksat sopivat reunustamaan kukkapenkkejä ja kasvualueita tavallisessa puutarhassa kuin myös lahopuutarhassa.

Kun katselemme reunuksia, tuleeko mieleen sana ”ruma” vaiko sana ”kiva”. Meidän esteettinen asenteemme saa olla muutoksessa mukana silloin, kun alamme arvostaa luonnon monimuotoisuutta ja varjelemaan sitä. Katsoessamme sienirykelmää pöllin päällä voimme ajatella näin: ”Siinä se luonto touhuaa. Eipä ole tuo ihmisen työtä. Luonnon tekemää onpi tuo. Hyvä niin.”

Isoilla pölleillä saa taakse jäävän mullan mukavasti kohopenkiksi.

Havupuun rungosta sahatut pätkät toimivat puutarhan apupöytinä. Niitä voi käyttää myös hauskojen esineiden esille panoon.