Kitkemisen kauheus

Nyt kun istutushommat ovat ohi, tuleekin eteen kitkeminen. Se se onkin hommaa. Kädet, jalat ja selkä kipeinä siinä kuukutetaan - onneksi mahalihakset eivät rasitu ollenkaan. Leskenlehtien isot lehdet ilmestyivät kuin taikaiskusta: ja eikun niiden kimppuun!

Siinä samassa poimulehdet saivat myös lähdöt. Poimulehti onkin vahva ja sitkeä kasvi: muutamassa viikossa se kasvattaa itselleen kokoa ja voimakkaan juuriston, heti perään kukkien tekoon ja siementämään. Se kyllä syö ravinteita aika haipakasti. Minun tontillani niitä on joka paikassa.
Parin tunnin jälkeen tilanne oli jo tällainen:

Konsta Korjaaja siinä keskellä voi jonkun aikaa olla tyytyväinen. Konstan takana näkyy sitä lamohietakirsikkaa, jota myyrät innolla söivät talvella. Eipä se ihan kokonaan kuollutkaan.
Ympäri tonttia on kitkettäviä paikkoja, vaikka vastahan minä viime kesänä niitä aloja raivasin. Kyllä kasvaa hyvin!