Kesän touhut ovat takana; nyt on aika kysyä, mitä on saatu aikaiseksi.
Kesällä istutin 16 ruusupensasta eri puolille tonttia. Suunnitelmissa oli hiukan enemmän, mutta ns. ruusukolmion teko ei päässyt alkuaan pitemmälle. Samoin etupihan suunnitelma (alue heti autopaikan vieressä) jäi mietintämyssyyn eli odottamaan uusia ideoita. Kärhöjen istutus tapahtui suunnitelman mukaisesti; 10 kärhöä eri puolille tonttia aurinkoisiin kohtiin ja useammanlaisia tukikehikoita näille myös. Varjoisalle pohjoisrajalle laitoin kaksi sinikuusamaa ja talon varjoon kaksi syyshortensiaa. Lisäksi putkautin yhden purppuraheisiangervon antamaan väriä keltavuohenkuusamien väliin. Pioneja istutin 6 keskelle pihaa. Luulin laittaneeni ne ns. kohopenkkiin, mutta nyt näyttää siltä, että runsaat sateet ovat loiventaneet kohopenkit ennätysajassa olemattomiksi.
Multaa tarvitsin edellä mainituille pensaille; sitä siirtelin isosta kasasta, joka oli maatumassa suuren raidan alla. Nyt se multakasa on huvennut. Alta paljastui multava maa, johon laittelin akankaalia ja valkotäpläimikkää juurtumaan.
Kitkeminen ei tänä kesänä kiinnostanut hiukkaakaan. Satoi ja satoi. Ja oli kylmä.
Raavasta työtä tein keväällä puuliiterissä korjaamalla sen lattian. Aikamoinen huraus oli myös terassien öljyäminen, vaikka kävikin nopsasti - onnistuinpas valitsemaan hyvät päivät siihen työhön.
Marjoja sain mukavasti - mustaherukkaa ja viherherukkaa. Vaan kirsikoista ehdin nauttimaan vain muutaman ennen lintuja; taisivat linnutkin pistellä ne kirsikat raakoina. Omenat eivät kypsyneet tänä kesänä; aivan valiten sain kokoon pienen määrän semmoisia omppuja, joista saatoin tehdän sosetta.
Ruusujen kukinta oli tänä kesänä vähän niin ja näin: esim. Teresanruusu kukki heikosti. Uudelleenkukinta ei onnistunut tai oli hyvin heikkoa. Mutta yleisesti ottaen ruusut ainakin yrittivät kukkia yhden kerran aika kivasti. Vanhemmat pionit ja liljat ilahduttivat myös kukkimisellaan - ilmeisesti ne saivat tarpeekseen vettä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti