Keräsin mustaherukoita ja siivotessa niitä löysin pienen etanan kököttämässä marjan päällä. Kokeilin, osaisiko tuo näyttää huomisen sateesta ennusmerkkiään ja koputin kynnellä sen kotikoteloa. Sieltä ne sarvet tulivat esille, kaksi isompaa ja kaksi pienempää sarvea.
Sitten hoksasin, että tästäkin voin ottaa kuvan. Taustaksi kokosin herukoista keon ja laitoin tämän etanan marjoineen päällimmäiseksi. No, en juurikaan ehtinyt kuvaa tarkentamaan, kun etana oli jo valumassa alas päin. Ja sitten näitä sanotaan hitaiksi. Lopuksi heitin hänet jatkamaan vaellustaan ruusupuskan alle marjoineen päivineen. Lopuksi kysymys: miten kauan häneltä oli kulunut aikaa nousta herukkapensaaseen?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti