tiistai 7. tammikuuta 2020

Toukokuun pilviä 2

Toukokuussa 2019 oli päivä ja se oli 31.5., jolloin taivas täyttyi kupluilevasta pilvimassasta.

Hauska näköistä pompuilua. Yllä olevat kaksi kuvaa on otettu samasta pilvestä kello 11. Mahtaisivatko kuulua yläpilvien palleropilvi-luokkaan?

torstai 2. tammikuuta 2020

Omenapuu kärsii

Kävipäs huonosti, kun vasta nyt hoksasin, että jänikset ovat syöneet koristeomenapuun kuoret. Ei muuta kuin nopsaan hakemaan koira-aitaa siihen rungon ympärille. Syksyllä ajattelin, että on se puu nyt niin vanha, ettei sen kuori kelpaa jänösille. Mutta olinpa väärässä. Kyllä nyt harmin lykkäs!

tiistai 24. joulukuuta 2019

Miten meni kesä 2019?

Kesä 2019 oli vaihteleva säiltään, mutta yleisesti ajatellen oikein hyvä kesä. Erityisesti ilahdutti se, että omenia ja marjoja tuli yli odotusten. Luonnossa kävi niin, että mustikoita ja puolukoita ei juurikaan saatu kuivuuden takia. Puutarhassa kävi näin: omenapuun kukkimisaikana vaikutti siltä, että omenasato jää olemattomaksi. Kuitenkin elo-syyskuussa yllätyin, kun omenia olikin ihan kerättäväksi asti - ja useana päivänä. Sain pakastaa niitä soseena aivan mahdottoman paljon. Samoin mustaherukkaa tuli kivasti.
Kukkasista ruusut, liljat ja pionit kukkivat aivan hienosti. Ruusujen kohdalla tämä saattoi johtua siitä, että keväällä uskalsin leikata niitä reippaasti. Pionien ja liljojen ikä alkaa nyt olla siinä, että niiden kukkiminen tulee täyteläisemmäksi. Liljoja pitää muistaa jakaa, jotta touhu jatkuu tähän tyyliin.
Projekteja oli muutamia. Niistä tärkeimmät sain tehtyä loppuun. Ruusukolmioon sain siirrettyä viisi vanhaa ruusua ja useita perennoja. Pohjoisnurkkaan sain istutettua useita uusia perennoja, joista odotan varsinkin jättimesiangervoille loistokasta tulevaisuutta. Tuonne nurkkaan ehdin rakentelemaan myös pöllipolun, joka kummasti helpottaa käpsehtimistä sinne päin. 
Vanhan omenapuun ympyrä sai sekin aika monta uutta tainta, yhden siirretyn ruusun ja kolme puunrunkopölliä. Tämä ympyräalue jäi pieneltä osalta kesken, kun siinä työn touhussa sain idean sen laajentamisesta. Nyt tämä laajennusosa odottelee uusia suunnitelmia.
Loppukesästä ja syksystä ilmeni muutamia ongelmia: vuorikaunokki ja myskimalva olivat liian innokkaita lisääntymään, ja taisipa myyrätkin olla saman innon pauloissa. Myyrien töille eli multakökkäleille en viitsinyt tehdä mitään (estetiikka ei ole minun alaa), mutta vuorikaunokit revin kaikki pois ja myskimalvoista osan. Keväällä pitää vielä tarkistaa, löytyykö vuorikaunokkia lisää.
Kartta tilanteesta kesällä 2019.

perjantai 15. marraskuuta 2019

Taas pystyssä

Kylläpä lumet hupenivat, kun pari päivää tuli taivaalta silkkaa vettä. Koristekastikat ovat nousseet jälleen pystyyn  -  aivan kuin mitään pakkaskäsittelyä ei olisi ollutkaan.
Niiden oljen värinen ryhmä heiluu puutarhassa ja varmasti sattuu silmään.
Myös japaninsarat ovat vielä aivan topakoina. Ne kaksi oleilevat polun varrella lumipalloheiden alla.

Hiukan ankean näköistä nyt on, mutta jotakin näkee selkeämmin kuin kesällä. Niin kuin esimerkiksi kiviä.
Ison kivikon takana kasvavat Brabant-tuijat ovat jo noin kolmemetrisiä. Nämä korkeimmat olen istuttanut 2013. Silloin ne olivat semmoisia 50-senttisiä. Niiden vierellä on nousemassa nuorempi ryhmä tuijia, istutettu 2016.

torstai 7. marraskuuta 2019

Syksyn koreutta

Ensimmäiset lumet ovat sataneet. Pakkanen on hiukan kopraissut kasveja, huurretta on kertynyt kuivuneisiin versoihin. 



Tätä talvista koreutta voi myös ihailla. Alla on koristekastikat huurtuneina.



maanantai 21. lokakuuta 2019

Uusi projekti on nyt valmis

Uusi projekti oli pöllipolun rakentelu pensaiden väliin. Nyt ne pöllit ovat paikoillaan.
Siinäpä käpsötellään aika korkealla maasta nähden, mutta kesällä kasvit kurkottavat niin ylös, että pöllit saattavat piiloutua niiden alle.
Syksy riipii juuri nyt viimeisiä lehtiä puista.
Omenapuun lehdet  näyttävät putoilevan viimeisinä.

keskiviikko 16. lokakuuta 2019

Uusi projekti

Uutena projektina aloitin puisen polun rakentelun. Mäntypölliköitä olen säilytellyt ja aion nyt niitä laitella maahan makaamaan lähelle kirsikkapensaita. Vasta ensimmäinen pötkä on paikallaan - ja eikös vaan sade keskeyttänyt touhuni.
Kun homma joskus on valmis, voin sorapolulta lähteä käpsimään puista väylää pitkin kohti nurkkaa, jossa kasvaa muutamia isohkoja kasvejani.