Viime päivinä olen istuttanut kaksi Isabella-syreeniä paikoilleen; ne olin ostanut innoissani jo viime keväänä ja laittanut valeistutukseen. Yksi Mustilan hortensia sai myös paikkansa hiukan männyn varjossa. Neljä pikkukuusta sain kalakaverin mökiltä - toivotaanpa, että ne lähtevät kasvuun.
Koillisnurkkaan laitoinkin kaksi näistä kuusista. Lisäksi aion tupata sinne nurkimmaiseksi sirotuomipihlajia, jotka nopeampikasvuisina antanevat tilapäistä näkösuojaa.(myöh. huom: nämä tuomipihlajat eivät lähteneet elämään.)
Tämä on se "kulttuurimaisema", jota yritämme peittää näkyvistä. Näkymä on tullut entistä enemmän esille, kun olen joutunut raivaamaan pajupusikkoa uusien kasvien (esim. syreenien) tieltä.
Taiteilijan ispiraatio on ehkä ollut rajallista laatua ja ilmaisukyky harjoitteluasteella, mutta huomattavaa on vastavärien nerokas käyttö. Kuvassa istutetut kuuset ja tuijat nököttävät pieninä etualalla.
Risusavottaa olemme tehneet niin, että nyt on enää yksi rankapino keskellä tonttia ja toinen oksakasa omenapuiden lähellä.
Nyt on tullutkin aika tehdä suunnitelmiin muutoksia! Syreenien viereisen polun laitan mutkittelemaan hieman suunniteltua enemmän, jotta saan katkaistua näkymän kivikolle. Siihen eteen laitan ainakin kolme isoa pensasta peittämään näkymän kivikolle. Sitten kulkijan pitää kiertää ne ja vasta sen jälkeen aukeaa näkymä eteenpäin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti