lauantai 1. maaliskuuta 2014

Talvella suunnitellaan uutta

Helmikuussa säät olivat merkillisen leutoja. Jonakin yönä saattoi olla miinuksella neljä tai viisi astetta. Yleensä päivälämpötilat olivat lähellä nollaa. Lunta ei sanottavasti tullut lisää. Kestävätköhän minun kasvini tämmöisestä talvesta kevääseen siirtymistä?
Suunnitelmat tulevista töistä alkavat nyt saada uusiakin muotoja. Uusia haaveita ovat ruusut ja kirsikat. Kolme neljä uutta kanadalaista ruusua pitäisi saada sekä kaksi matalaa kirsikkapensasta. Näiden ”uutuuksien” paikat ovatkin mietityttäneet minua talven mittaan. Tarjolla pitäisi olla aurinkoista ja muhevaa tilaa. Vanhaan suunnitelmaan pitää siis laatia jotain uutta.
Uusi siirtelykierre alkaa ajatuksesta, että itänurkalta pitää siirtää pois kaunokuusaman pieni taimi. Tämä sen takia, että sen oranssiset marjat ovat myrkyllisiä. Naapurin lapset ovat kohta kouluiässä ja he tulevat koulutiellään kulkemaan aivan tämän puskan vierestä. Varmaan kauniit marjat houkuttelevat. Siispä siirrän puskan keskemmälle tonttia ja sen tilalle tulee mongolianvaahtera. Toinen mongolianvaahtera menee etupihalle entisen pensashanhikin tilalle, jossa sillä on erittäin hyvä paikka - kunhan kaivellaan hyvä istutuskuoppa. Eli suunnitelman 2 "syreeni" muuttuu mongolianvaahteraksi. Vaahteroille varatut paikat annan uusille, isommille ruusuille. Yhdelle matalalle ruusulle on jo syvä kuoppa kaivettuna vanhan koivunkannon viereen – siinä kun syksyllä kaivelin kiviä ylös kannon alta.
Kirsikat tarvitsevat aurinkoisen paikan. Se löytyy kivikon pohjoispuolelta: sieltä joudun varmaankin siirtämään vain kiiminginangervon jonnekin muualle pois kirsikan alta. Kirsikoissa on tarjolla noin kahteen metriin kasvat suklaakirsikka ja Latvian matala, jotka pölyttävät toisiaan. Toivotaan, että taimet löytyvät. Samoin pitää tässä vaiheessa sanoa myös ruusuista: Lac Majeau (valkoinen, 150 – 200 cm), Morden Centennial (punainen, 70 – 100 cm), Morden Blush (roosa, 50 - 80 cm) tai Champlain (tum.punainen, 100 cm) ja  Martin Frobisher (vaal.punainen, 100 – 150 cm). 
Uusiin suunnitelmiin kuuluu myös ajatus köynnöshortensiasta, joka lähtisi nousemaan isoon raitaan. Köynnöshortensian menestymisalue alkaa olla näillä rajoilla, mutta puutarhanetissä on uskaliaat kolmos- ja nelosvyöhykkeellä onnistuneet. Raidan alla voisi olla enemmän myös taikinamarjan alkuja, jotta niistä saisi joskus hauskan muotoillun pensaston sinne nurkalle. (Myöh.huom; ei ole toteutettu.)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti