Nyt tuntuu siltä, että tämän kasvukauden työt on tehty. Eilen lämpötila oli vielä plussan puolella. Kerkesin nyhtämään ruusukukkulan vierellä kasvaneet vadelmat pois ja oikein kirveen kanssa katkomaan viimeisen pajupuskan ison raidan alta. Ehdin lisäksi vähän kaivelemaan tulevien pensaiden istutuskuoppia.
Niin, vielä näyttäisi olevan tilaa muutamalle pensaalle. Siinäpä onkin osa tulevista suunnitelmista.
Tien viereen istutan ensi keväänä kaksi kuutamohortensiaa: ihan sen vuoksi että siellä olisi jotain syyspuolella kukkivaa.
Lähelle pienempää raitaa ajattelen laittavani yhden tai kaksi herukkapensasta. Siinä on aika vaikea paikka kasvaella, koska aivan lähellä on tämä raita sekä kaadettujen koivujen vanhat juuret. Mutta semmoiset pikkupensaat siinä ehkä menisivät - kun laitan kummulle kasvamaan.
Pohjoisrajalle kahden syreenin väliin (ja vähän niistä taaksemmaksi) sain jo kaivettua ison istutuskuopan: kuoppahan syntyi "itsestään", kun sieltä löytyi kuusi päänkoista kiveä ja yksi hirmuisen iso kivi. Sen kaivuu alkoi siitä, että eräästä lehdestä löysin helmipihlajan. Mutta, mutta: helmipihlaja on leveä pensas ja aurinkoa vaativa. Siksipä nyt suunnittelen istuttavani siihen marjatuomipihlajan eli saskatoonin. Se on kapeakasvuinen ja viihtyy sekä auringossa että puolivarjossa.
Muutamia ruusuja olen kaavaillut keskipihalle aurinkoon. Pari niistä voisi olla niitä matalimpia kanadalaisia.
Viime keväänä istutettujen kirsikkapensaiden edessä kasvaa kultaherukka. Se varjostaa tulevaisuudessa aika pahasti. Sen siirrän toisen kultaherukan viereen lähelle perennaympyrää, ja tilalle tulee ruusu (Rosa 'Morden Centennial') sieltä kultaherukan ja pilvikirsikan luota (vähän varjosta).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti