Suunnitelmia muistiin 2

Kirjaan tässä muutamia suunnitelmia tulevan kesän varalle. Laitan pikkusuunnitalmia kunkin erikseen omaan artikkeliinsa, niin on vähän helpompi selata jäljestä päin.
Eteläiselle nurkalle kaavailen laittavani uusia pikkupensaita: nurkimmaiseksi mustilanhortensian (ei siis kuutamohortensiaa, koska mustila kukkii vähän myöhemmin kuin kuutamo). Siellä olevien pensaiden lomaan suunnittelen koivu- ja rinneangervoja ainakin viisi kappaletta. Silloin se kulma täyttyy pensaista, eikä tontun tarvitse hommata sinne perennoja hoidettaviksi.
Lähelle ruusumäkeä ja kiiltoheittä olen kovasti puntaroinut kahta vaihtoehtoa: joko vuorimänty tai pari kultaherukkaa. Vuorimänty tietäisi joka vuotista leikkausta kasvuversoista ja myöhemmin ehkä alaosan kaljuuntumista, kultaherukat olisivat vaivattomia ja siihen melko huonoon paikkaan sopeutuvia. Kultaherukka tekee lehdet aikaisin ja myös pitää niitä roikkumassa hyvin myöhään: näin huomasin ainakin viime syksynä omista kultaherukoistani. Kultaherukka on lisäksi pystylinjainen puska, joten ne eivät riitelisi lähellä olevien tuijien kanssa. Taidanpa päätyä kultaherukoihin.

Puutarhurin filosohvijaa

Tontun filosoohvijaksi on muodostunut motto: älä tee mitään turhaa työtä. Tämä pätee erityisesti semmoisiin töihin kuten oksien vieminen jonnekin, kivien siirtely jonnekin pois jaloista ja kaivettujen maakasojen siirtely. Kaikki nämä siisteyden takia siirreltävät ainekset kannattaa jättää ainakin joksikin aikaa paikoilleen siihen, mihin ne ensiksi paikkansa ovat saaneet. Miksi näin?

Tonttuna olen monesti huomannut, että semmoisia siirrettäviä voi "uudelleenkäyttää" jossakin. Miksi siis siirtelemään ees-taas? Näin kävi eilenkin. Muutama päivä sitten revin ruusumäellä luonnon vatukkoa pois ja heitin ne varret siihen. Silloin keli oli plussan puolella. Eilen pikkupakkasessa kuljeksin siellä ja pätkähti päähäni, että niitä vatun varsia voisin laittaa ruusujen juurelle. Nyt nimittäin ei ole havuja lähimaastossa otettavaksi talvisuojaukseen. Ja niinhän sain kahdelle ruusulle oikein näyttävät risutuppaat, joihin toivon lumen tarttuvan ja muodostavan lämmittävän kerroksen. 

  

Toiset kaksi ruusua saivat myös risuja - tässä tapauksessa pajun oksia siitä pajukosta, jonka hakkasin alas muutama päivä sitten. Vanhemmille ruusuille en tehnyt mitään. Oksista ja lehdistä tein katteen myös kylmänaralle sinilemmiölle. Tänään satoikin sitten lunta. Nyt saa talvi tulla.

Suunnitelmia ensi kesään 1

Nyt tuntuu siltä, että tämän kasvukauden työt on tehty. Eilen lämpötila oli vielä plussan puolella. Kerkesin nyhtämään ruusukukkulan vierellä kasvaneet vadelmat pois ja oikein kirveen kanssa katkomaan viimeisen pajupuskan ison raidan alta. Ehdin lisäksi vähän kaivelemaan tulevien pensaiden istutuskuoppia.
Niin, vielä näyttäisi olevan tilaa muutamalle pensaalle. Siinäpä onkin osa tulevista suunnitelmista. 
Tien viereen istutan ensi keväänä kaksi kuutamohortensiaa: ihan sen vuoksi että siellä olisi jotain syyspuolella kukkivaa. 
Lähelle pienempää raitaa ajattelen laittavani yhden tai kaksi herukkapensasta. Siinä on aika vaikea paikka kasvaella, koska aivan lähellä on tämä raita sekä kaadettujen koivujen vanhat juuret. Mutta semmoiset pikkupensaat siinä ehkä menisivät - kun laitan kummulle kasvamaan.
Pohjoisrajalle kahden syreenin väliin (ja vähän niistä taaksemmaksi) sain jo kaivettua ison istutuskuopan: kuoppahan syntyi "itsestään", kun sieltä löytyi kuusi päänkoista kiveä ja yksi hirmuisen iso kivi. Sen kaivuu alkoi siitä, että eräästä lehdestä löysin helmipihlajan. Mutta, mutta: helmipihlaja on leveä pensas ja aurinkoa vaativa. Siksipä nyt suunnittelen istuttavani siihen marjatuomipihlajan eli saskatoonin. Se on kapeakasvuinen ja viihtyy sekä auringossa että puolivarjossa.
Muutamia ruusuja olen kaavaillut keskipihalle aurinkoon. Pari niistä voisi olla niitä matalimpia kanadalaisia.
Viime keväänä istutettujen kirsikkapensaiden edessä kasvaa kultaherukka. Se varjostaa tulevaisuudessa aika pahasti. Sen siirrän toisen kultaherukan viereen lähelle perennaympyrää, ja tilalle tulee ruusu (Rosa 'Morden Centennial') sieltä kultaherukan ja pilvikirsikan luota (vähän varjosta).

Ostoksia

Tilasin nettikaupasta juurimattoja, sekatöörit ja yhden aitatolpan juuren. Sain nämä tavarat kotiin alle viikossa, vaikka ne tulivatkin kahtena eri lähetyksenä. Juurimatot tulivat suoraan Sorsakoskelle valmistajalta Hortexilta kaukokiitona. 

Nettikaupan nimi on Verkkokauppa Savenmaa. Täytyypä tässä oikein kehua, kuinka hyvä toimitus tässä oli. Olen oikein iloinen, että sain nämä tavarat valmiiksi ensi kevättä varten. Aikaisemmin en ole hoksannut - joten saan syyttää itseäni, että työt on tekemättä.  Juurimatolla ajattelen estäväni vuohenputkea etenemästä tiettyjen rajojen yli tai ali.

Puutarhan tilannekatsaus

Laitanpa tähän muistiin kartan puutarhani nykytilanteesta. Kartan piirtäminen oli todella työlästä touhua. Jäihän siihen vielä jokunen virhe, mutta mitäpä niistä.
Vihreät alueet ovat valmiita perennapenkkejä. Siniset alueet ovat tänä kesänä peiton alla olleita alueita. Punainen pompula on kanto ja ristikuvio on kivi. Ihan kaikki kivet eivät tulleet merkityiksi. Ruskeat tikkuviivat hahmottavat suunniteltuja polkuja.  Valkoinen alue on talon ympärillä nurmikkoa - ja muualla vuohenputkea!  Numero tai kirjain kertoo sitten, mikä kasvi on kyseessä.

Numero 7:n luona on ruusumäki. Numero 35:n luona on kivikko. Numero 23:n luona on kosteikko. Numero 34:stä vasempaan on perennaympyrä. Numero 43:n luona on veistoskivikko. Ja terassilta vasemmalle on "hyvää huomenta"-penkki. 
Nro 27 pikkupensaat pitää sisällään seuraavat: keltajapaninangervot, kelta-, ruso- ja lamovuohenkuusamat. M eli marjapensaita ovat  mustaherukat ja viherherukat.
Aikasempi tilannekartta oli julkaistu  blogissa 9.6.2013.

Miten onnistui viime kesä?

Yleisarvio siitä, miten viime kesän touhut puutarhassa onnistuivat, on hyvä. Kuitenkin edelliskesän kasveista muutamat ovat kuolleet: pallohortensia 'Bella Anna', kivikkokurjennokka, ohotanmaruna, marjasinikuusama, sininata ja kuparisara. Leimurakkaus sai jonkun taudin vaivoikseen (lehdet aivan täynnä ruskeita laikkuja ja kasvu kituliasta).
Iloisia yllätyksiä olivat korallikeijunkukka, lumipalloheisi, jaloakileija, päivänsilmä, värimintut, nukkapähkämö ja yksivuotisista piiankieli: hyviä kukkijoita.
Ikävänä yllätyksenä koin sen, että monet istuttamistani liljoista (varjoliljojen sukulaisista) eivät edes nousseet esiin.
Työsuunnitelmista, jotka olivat luettelona blogissa päiväyksellä 10.11.2013, jotkut tulivat - ihme kumma - tehdyiksi.
Suunnitelma 1: pensashanhikin siirto on tehty. Pensashanhikit menivät etelärajalle.
Suun 2 (1.3.2014 ): etupihalle ei siirtynyt syreeni vaan rusokuusama.  Kirsikkapensaat on istutettu.
Suun 3: tuijaa ei siirretty, sen naapurina juuresta kasvavat syreenit kasvatetaan tulevaisuudessa yksivartisiksi (myöh.huom: niinkö? eipä ole tapahtunut niin).
Suun 4, 5, 6 : lumipalloheittä ei siirretty. Aidan eteen ei mitään muuta kuin yksivuotisten alue. Havupuita tuli kolme hiukan eri paikkaan kuin suunnitelmassa.
Suun 7 : entinen grilli on purettu ja tilalle on syntynyt laaja kivikkokasvien penkki, jossa on mukana pari pallotuijaa.
Suun 8 : etupihan keijuangervot on istutettu harvempaan ja liljoja sekaan.
Suun 9 : saniaisia ei ole siirretty.
Suun 10 : kivikon eteen tulevaa penkkiä en ole ehtinyt laajentamaan, mutta pienelle alueelle olen istuttanut ruusun, jaloangervoja, kurjenpolven, päivänsilmän (joka on väärässä paikassa) ja liljoja.
Suun 11 : isolta perennaympyrältä on siirretty elokuun asteria, syysleimua; mutta sininata ehti kuolla ja sarviorvokkia ei ole siirretty.
Suun 12 : uusia mustaherukkapensaita ei tullut, vaan kaksi viherherukkaa.
Suun 13 : säleikkövillliviiniä ei ole istutettu.
Suun 14 : taikinamarjasta ei ole kehitelty mitään.
Suun 15 : yrttipenkkiä ei ole tiilistä tehty.
Suun 16 ja 17 : keskipihan "toria" ei ole tehty mitenkään eteenpäin, pihalle on kyllä levitetty pressut kuolettamaan alueen vuohenputkistoa. Materiaaleista on betonilaatat käyneet ajatuksissa.
Suun18 : kiviaidasta on tehty "ruusumäki". Alue multineen on muuten valmis, mutta sinne ei vielä ole istutettu tarpeeksi perennoja. Kaksi ruusua on kuitenkin ja muutama pikkuperenna.

Viime viikkojen uurastusta

Syksyn säät ovat olleet melko mukavat: on ollut melko lämmintä ja sateita harvoin. Puut ja pensaat alkavat nyt olla syysväreissään. Toteanpa samalla, että mongolianvaahteroissa taitaa olla myynnissä semmoisia, jotka eivät saa räiskyvää oranssia lehtiinsä syksyllä. Nyt minulla on kaksi vaahteraa, ja toinen taitaa olla tätä vihreää tyyppiä, joka lisäksi pudottaa lehtensä aikaisemmin kuin toinen. Ennen minulla oli yksi samanlainen vihreä Kausalassa. Harmillista.
Syksyn päiviä olen käyttänyt kitkemiseen. Istun jakkaralla ja revin haralla vuohenputken juuria irti pensaiden juurialueilta. Käsi kipeänä. Aivan hirveää, miten vuohenputki on valloittanut viime keväänä ja kesällä istutettuja pensaita! Olisi pitänyt kesällä kitkeä vaikka aurinkovarjon alla niitä pois  -  mutta kun oli niin kuuma. Myrkytys ei paljoa auttanut. Nyt monesti tulee vastaan kuollut vuohenputkijuurakko, jonka tyngässä näkyy vihreitä silmuja yrittämässä uutta kasvua. Vuohenputket näkyvät kasvattavan juuristaan satalukuisen verkoston, joka on niin laaja, ettei myrkky millään riitä joka paikkaan. Aina jää joku pikkuinen vihreä lehti tuottamaan niitä yhteyttämistuotteita, jotka sitten menevät verkoston kautta juurille - ja sitten kasvu jatkuu. Voi turkanen, voitankohan milloinkaan tuota vuohenputkea? Juurimattoa pitää ruveta ostelemaan.