torstai 11. elokuuta 2016

Paikkausta

Minkä taakseen jättää huonosti tehtynä, sen edestään löytää. Alkukesästä istutin uusia isotöyhtöangervon taimia lähelle yhtä vanhempaa angervoa, kun halusin laajan alan tätä töyhtöangervoa. Kesän mittaan kävi järkyttävän selväksi, että olin istuttanut ne aivan liian lähekkäin. Nuorimmat kolme tainta jäivät sen yhden ison varjoon, suorastaan alle. Eihän se siltä näyttänyt silloin kesän alussa!
Tänään kääntelin maata isommalta alalta ja laitoin ne kolme nuorta tainta väljemmin kasvamaan. Sainpa senkin tehtyä - huokasin.
Samaan penkkiin sain mahtumaan yhden mustaherukan taimen, sellaisen, jonka kasvattelin pistokkaasta. Kuvassa on vas yläkulmassa näkyvissä aika pitkäksi hujahtanut heisiangervo Diabolo, taustalla oikealla se vanhin isotöyhtöangervo ja taustan muodostava aronia-aita. Peittoja on mailla kuten näkyy yhdessä jos toisessakin paikassa. Sinisillä tikuilla olen merkinnyt paikkoja, joihin olen pistellyt tunturipoimulehden juurrutuspistokkaita.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti