Sateiden lomassa olen saanut ihan pikkuisen aikaiseksi: kauan suunnittelemani siirto kultaherukalle onnistui kivuttomammin kuin aavistinkaan. Lyhensin herukkapensaan ensin aika roimasti, sitten tökin lapiolla juuria poikki. Meniköhän liikaa? Vanha paikka oli kirsikkapensaitteni edessä, ja siitä herukka heitti mojovan varjon. Uusi paikka on tontin kulmalla pohjoisreunalla. Herukan entiselle paikalle toin kaksi kyläkurjenpolvea, jotka olivat jemmassa erään viherherukkapensaan alla, eli väärässä paikassa nekin. Rotevia kasveja: piti aika reippaasti leikata, etteivät istutuksen jälkeen haihduttaisi liikaa. Onneksi sataa.
Siirtelyä se on sekin, että sankkotolkulla pitää viedä viallisia omenia maahan peitettäväksi. Muuta hommaa tässä ei paljon kerkiäkään. Toinen omenapuu on aivan täynnä halkeilleita, huonoja omenia, joita putoilee alas niin että ropse käy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti