Kevät tässä nyt näyttää, että alueen myyrät ovat ruokavaliossaan erikoistuneet liljojen sipuleihin. Varmasti maittavaa ja ravitsevaa se sipuliruoka onkin.
Salaojaremontin jäljiltä jäi henkiin monta kuunliljaa.
Jos olet kulkemassa tontun tontin ohi juuri nyt, niin tältä se näyttää:
Varjohiippa on matala, aikaisin keväällä kukkiva perenna. Pieni söpöläinen on juuri nyt kukassa. Varjohiippa pitelee lehtiään kiinni yli talven. Minunkin yksilössä vanhat lehdet ovat lakoontuneina ja melkein ruskeina alimmaisina, ja niiden ylle on hurjalla vauhdilla kasvanut uutta kasvustoa, jonka keskikohdilla pienet kukkaset ovat vyöhykkeenä. Niiden yläpuolelle kurottuvat vielä vaalean vihreät, ihan uusimmat lehdet.
Keväinen aamu ja pienen pienet lehdet pensaissa.
Valkotäpläimikät kukkivat juuri nyt. Niillä on tapana peittää aluettaan melko kattavasti ja matalasti. Aivan vaivaton kasvi, sille ei tarvitse tehdä mitään.
Kevään myötä aukeavat ensimmäiset kukkaset. Niistä otan tässä esille vain ns. luonnonkauniit eli leskenlehden ja kevättaskuruohon. Nämä molemmat ovat yleisiä ja sitä kautta hyvin tärkeitä pörriäisille näin keväällä. Siis älä koskaan leikkaa kevättaskuruohoa pois äläkä revi leskenlehteä! Varsinkaan sen takia, että taskuruoho on "kevään lapsi" eli nimeltään Thlapsi caerulescens. Näiden varsi on lyhyt ja kukat pieniä, eivät varmasti haittaa ketään rikkaruohovillikkoa. Vastaavasti tällaiset lyhyenlännät luonnonkauniit vaativat nöyrää kumartumista, jos aikoo tutkia sitä kauneutta. Kuvan kukka on vielä aukeamisensa alussa, koska ilmat ovat olleet kylmät.
Leskenlehtikin, Tussilago farfara, näkyy kukkivan hyvin, vaikka syksypuolella minäkin hermostun niiden suuriin lehtiin ja revin niitä jonkun verran pois. Hyi minua! Leskenlehteä ei pidä syödä kuten voikukkaa; siinä on haitallisia aineita.
