Kohta tuleepi lunta. Täytyy pikkuisen varautua siihen. Ensimmäinen työ oli haravoida poluilta syksyn lehdet pois. Muutenhan ne maatuvat niille paikoilleen, ja minun hienot polkuni täyttyvät taas humuksella ja alkavat kasvaa vaikka mitä. Nyt siellä oli jo kasvamassa metsämansikkaa ja ketohanhikkia.
Toinen homma on laitella estoja jäniksille, etteivät pääse syömään pensaiden runkoja. Minulla onkin aika monta nuorta ruusua, joita jänikset ihme kyllä saattavat popsia. Naapurilta sain koiraverkkoa; sillä ympäröin ruusukaaren, jossa on 6 nuorta ruusupensasta.
Oksilla koetin saada verkon pysymään pystyssä. Tällä tavalla siellä verkon sisällä vielä kukkii keltainen ruusu Rosa 'Bill Reid'.
Kaikenlaista multaa tulee keräiltyä:
talon päädystä kärräsin hyvää multaa kasaan rajalle ja heinätuppaita kärräsin äskeisestä narsissipenkin tekeleestä. Kuvassa takimmainen kasa on tuota hyvää multaa ja lavan takana oleva kasa on heinätuppaita.
Heinätuppaat kaadoin pohjoisrajalla olevan ison kiven viereen. Siinä kohtaa maastossa on pieni rintuus, jota havittelen nostavani korkeammalle. Tuleepahan se pläntti paremmin auringon armoille, kun nyt se kaartuu ikään kuin pohjoiseen päin. Kiven reunalle olen jo aikaisemmin piilottanut kolme betonista ruukkua ja kasan vanhoja tiilenrohjoja, jotka olivat niin rumia ja rikki ettei niitä voinut kierrättää mihinkään (postaus 3.9.2015).
Kaikkea muutakin risua kuvassa on: oksaisia rankoja ns. jäniksen estoina ja risuja menossa maatumaan luonnon ehdoilla.
Eilen ja toissapäivänä puuhastelin pienellä maapläntillä. Tarkoitus oli laittaa 30 narsissin sipulia ja joitakin idänsinililjoja nurmikolle keittiön ikkunan alle. Eipä se työ niin mennyt; nurmen alla oli niin paljon pientä kiveä, etteivät sipulit sekaan mahtuneet. Päätin ottaa nurmen pois. Samalla tältä maapalalta lähtivät isoimmat kivet (pari kottikärrillistä) ja pikkuisen hiekkaakin.
Sitten olikin helppo sijoitella sipulit siihen ja heitellä uutta multaa päälle. Tällä maapalasella on nyt sitten semmoinen suunnitelma, että ensi keväänä jaan siihen rönsyansikkaa ja taidanpa etsiä joitakin keijuangervon taimiakin siihen lisäksi. Rönsyansikkaa onkin vanhastaan siinä ihan vieressä, samoin angervoja. Tämä maapalanen on semmoinen, johon tulee talvisin kolattua lunta aikamoinen kasa.
Tämän työn tuoksinassa satuin näkemään ison hanhiparven lentävän ylitseni: oli ainakin 300 lintua. Parvi piti rauhallista, matalaa, kurahtelevaa ääntä lentäessään kohti länttä. En ole ennen nähnyt noin suurta lintuparvea. Oli hieno näky!
Pientä remonttia pukkaa näin syksyn komeina päivinä. Terassin kulma on tähän asti aina tuntunut olevan liian ovelasti toiminnan tiellä. Eli kottikärrin työntö kulman ympäri on tuottanut ikään kuin ylimääräistä suorakulmaisuutta toimintaan. Ja lisäksi vielä turhaa tiukkuutta, kun on kapeat väylät. Lisäksi näytti kuin kulma olisi nuukahtanut alaspäin, nurmi kasvoi jo reunoja myöten. Siispä kun aputonttu oli liikkumassa täällä päin moottorisahan kanssa, pyysin häntä sahaamaan terassin kulmasta palan pois. Itse vaihdoin maata terassin jalan alta; multaa pois ja soraa tilalle.
Sahaus oli nopeasti suoritettu, mutta jälkikäteen katsellen reuna näytti lenkolta. Piti ruveta käsisahalla oikaisemaan, mutta eihän se ollutkaan niin helppoa. Seuraavaksi kävivät melkein kaikki työkalut kokeiltavina, saisiko niillä lautojen päät suoraan: kahdenlaista puukkoa, hiomakone, temmi, vasara, saha... Vihdoin löytyi vanha höylä - se ratkaisi pelin!
Sitten pystyin aputontun neuvojen mukaan ruuvaamaan tukipuut ja reunapuun kiinni. Eka kertaa käyttelin akkuruuvi/porakonetta.
Tätä ennen vielä laitoin kulman alle yhden parrun alustueksi maata vasten. Ja uusi vinkkelikulma on näin valmis.
Puuhailuissa koitti pieni välityö. Kitkemään menin pensaiden alusia, mutta kiviapajalle päädyin.
Pienen syreenin läheltä rupesi löytymään kiviä. Päätin pelastaa sen ja toisten lähipensaiden elämän, otin kuopasta pois kaikki kivet, jotka kohtuudella sain. Aikamoinen kasa noita löytyi. Täytyy oikein ihmetellä, miten olen onnistunut istuttamaan ne pensaat. Olenkohan ollut aika väsy siinä istutushommassa? No, nyt pitää ajaa uutta, korvaavaa multaa näiden kivien tilalle muutama kottikärrillinen. Siitä on varmaankin hyötyä näille pensaille.
Lokakuu on alkanut lupaavasti - kirkkaat säät antavat taivahallisia säteitä puutarhureille. Siinä töllistellessä tonttu katselee ympäristöään uusissa väreissä.
Puhdistetun pihaterassin luona kellastuvat nyt oikealla pilvikirsikka ja keskellä koristeomenapuu. Taustalla seisoo iso raita. Omenapuun alla punaisina loistavat isomaksaruohot. Terassin edessä on vielä joitakin ikäviä ruohotuppaita mattojen ja muovien alla kuolettumassa.
Kuvasta huomaa, että itäreunan pensaat eivät ole vielä kasvaneet niin isoiksi, että peittäisivät infotaulun näkymästä.
