perjantai 8. tammikuuta 2021

Ihan nyyköttää

 Nyt on lunta tullut taivaalta jo niin paljon, että pensaat ja puut ihan nyyköttävät. Tässä muutamia nyykötyksiä kuvina: luumupuu, omenapuu ja isotuomipihlaja. Jänis ylettyy nyt riipomaan oksien kärkiä. Eräänä ilta näin, kun jänönen istahti juuri kuvan luumupuun alle, nousi seisomaan takajaloilleen ja riipi luumun oksia suuhunsa. Ihmeen kauan se jaksoi kahdella jalalla seistä. Tämän luumupuun katveessa kasvaa kärhö nousten luumun oksille; se antaa tuon tumman hahmon, joka kuvassa hieman näkyy rungon vieressä.





torstai 31. joulukuuta 2020

Tontut kotiin hymyillen

 Kyllä tonttuja niin hymyilytti, kun he tulivat kotiin tuolta kirkolta pois näyttelystä. Nääs kun näyttelyvieraat olivat kirjoittaneet niin mukavasti vihkoon mielipiteitään. Kukaan ei ollut viitsinyt ikävästi kirjoittaa eikä lausua vaikkapa parannusehdotuksia.

Tällaisia kommentteja sieltä vihkosta löytyi (kirjoitan ne tähän julkisesti, koskapa ne olivat siellä näyttelyssäkin julkisia ja - onhan tässä kivasti itsekehun sointia tarjolla). 

- hauskoja veitikoita, joilla on tarina!

- hienoja tonttuja. - Ilmeikkäitä tonttuja, hyvä idea että tontuilla on työkalut.

- Todella hieno idea, ja näin ahkerat tontut saanevat paljon lahjoja.

- Ahkeria tonttuja. Tästä näyttelystä tuli hyvä mieli. Kiitos elämyksestä!

- Lisää samantyylisiä. - Hienoja! - Sopiva ajankohta. - Ihania töitä.-  Upeita!  (Sydämien kuvia oli piirretty paljon)

- Ihanan persoonallisia. - Ihan sorsakoskelaisia! - Ihania!

- Kiva idea hyödyntää löydetyt asiat. Kiitos.  - Kaikki muut tontut ahkeria paitsi Laiska-Lassi rentoilee! - Vanha romu on nyt uutena! Näistähän tulee tarina!  - Löysit Sorsakoskelta ruosteisia rautoja! 

 - Hienoja, hauskoja ja taidokkaista töitä!  - Oikein hyviä taiteellisia töitä!

Tontut kiittävät kauniista sanoista  ja toivottavat  kelloa kilistäen onnellista Uutta Vuotta 2021.




 

lauantai 26. joulukuuta 2020

Lumikukkasia jouluna

 Joulupäivien lumisateet ovat antaneet aiheita aivan uudenlaisiin kukkasiin puutarhassa. Näiden muodostelmien luojat ovat  lännenheisiangervo, pensashanhikki, karhunputki, keltavuohenkuusama, mustilanhortensia ja viimeisenä "graafinen taiteilija" hovijasmike.







 

maanantai 14. joulukuuta 2020

Kiva kuulla järjen ääntä

 Olipa kiva kuulla järjen ääntä radiosta tänä aamuna. YLE 1-radioaalloilla ohjelmassa Ykkösaamu oli haastateltavana Lea Kauppi. Hän on Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) pääjohtaja ja siirtynyt nyt eläkkeelle. Hän lausui mielipiteenään muun muassa, että asuinpihoilla kannattaisi harrastaa monimuotoisuutta luontoasioissa. On ikävää, että pihoilla kauneusihanne on muuttunut nurmikkokenttien suuntaan, pois monipuolisista pensas- ja perennaistutuksista.

Tonttuna olen ihan samaa mieltä. Onhan meillä Suomessa 1 057 000 asuntokuntaa, jotka asuttavat omakotitaloa (tilasto vuodelta 2019). Ja siihen päälle vielä rivitalojen ja kerrostalojen pihat ja tontit! Näistä kertyy aika pläjäys hehtaareita, joilla perhoset, kultakuoriaiset ja muut tipuset voisivat peppuroitella. Mutta automaattileikkurin hoitamalla nurmikolla tuo on kerrassaan mahdotonta.

Muuten olen sitä mieltä, että Carthago... ei kun golfkentät pitäisi hävittää. Perusteluna se, että golfkenttä on oivallinen esimerkki siitä, kuinka luonto on häviäjänä, kun ihmiset siirtävät rahaa taskusta toiseen.

Tuon aniitikin Cato-tyyppisen lausahduksen jälkeen muistuu mieleheni viime kevään postaus 7.4.2020. Siinä muistutin radion ohjelmasta Kulttuuriykkönen, joka sekin oli 7.4.2020 YLEn 1:ssä nimellä 'Nurmikko on hyönteisille vihreä aavikko, mutta mitä sen tilalle?' 

lauantai 12. joulukuuta 2020

Jyhkeää kuuran keskellä

Kun pikkupakkanen ja kuura valtaavat maan, silmä erottaa harmaasta ympäristöstä yksityiskohtia. "Merkillinen" kivi, jonka merkki on keskellä oleva linnun muotoinen kuvio, on saanut kuuraa vain siihen kuvion sisälle missä kasvaa sammalta tai jäkälää (mitä lienekään). Miksi kasvua on vain tässä paikassa?

Kuura on kaunistanut pystyyn nostamani "taidekiven".
Valkoinen lumi korostaa kiven muotoja. 

Kuura tarttuu hyvin sammaleisiin.


Aikaisemmin pystyssä seisonut pölli on kaadettu; maatukoot siinä. Siinä näkyy olevan monenlaista elämää; takapuolelle oli kerääntynyt pikkukasa sahajauhon näköistä töhkää.


tiistai 1. joulukuuta 2020

Tonttunäyttely kirjastossa

Nyt tonttujen iskujoukko siirtyi Leppävirran kirjaston näyttelytilaan. 13 tonttua tormuuttelee siellä kamojensa kanssa aina tuonne 30.12.2020  asti. Eli oikeasti sanottuna keramiikkatontut ovat siellä katseltavina.

Mukana ovat Voima-Valtsu, Temmi-Tepi ja Sokka-Sohvi, Riimu-Ralle, Pullo-Palle ja Posliini-Piiu, sepänsälli, Lukko-Ukko ja Lukko-Lumperi, Lenkki-Liena ja Laiska-Lassi sekä Konsta Korjaaja ja Seppä-Simppa.

Nämä tontut ovat syntyneet vuosina 2014 - 2017 kansalaisopiston keramiikkaryhmässä. Tässä alla heidät on kuvattu niissä puutarhatoimissansa, joissa he ovat löytäneet noita eriskummallisia tavaroitansa.















maanantai 9. marraskuuta 2020

Muutosta ?

 "Kaikki muuttuu, kaikki muuttuu, entiselleen ei mikään jää..." Muistatko, kun tällaista laulettiin? Käyköhän nyt näin, kun löysin vihdoinkin tontin yhden kulman rajamerkin. Olin tähän asti sitä mieltä, että merkki oli joutunut auratraktorin kaltoin kohtelemaksi ja näin hävinnyt. Mutta mitä vielä! Se löytyi ojan pohjalta; siellä se könöttää topakasti maahan juurrutettuna, vaikkakin hieman kärsineenä- taittunut on, vaan ei katkennut.

Nääs menin ojaan katsomaan, että minkä pötkylän pojat ovat heittäneet siihen ojanpenkalle. Siinä kun rojottaa harmaa, pitkä, pyöryläinen esine. Sitä sitten nostin ja samalla huomasin ihan ojan pohjalla heinien seassa rajamerkin.

Mikäs tässä sitten muuttuisi? Minun hienot karttani menevät uusiksi! Tontin kulma onkin ihan eri paikassa kuin uskoin - heittää yli metrillä! Ja hoidettavaakin tuli useita neliöitä lisää!