Juurivylliä - mitä se tarkoittaa? Se tarkoittaa vuohenputken juuristoja tontun tontilla.
Kun tässä ei ole muutakaan tekemistä, olen vähän haran ja lapion kanssa kitkenyt vuohenputkija pois muutamien kasvien läheisyydestä. Enhän uskaltanut myrkkyä ruiskuttaa kovin lähellä omia perennojani, joten tämmöistä vylliä nousee pionin läheltä:
Muutamia näistä juurilöydöistä nimitän "isoäideiksi", joitakin "äideiksi" ja joitakin alimpaa löytyviä "isoisoäideiksi".
Onneksi lähellä on silmäniloakin: syyshohdekukkat työntävät kukkiaan auki.
Ne ovat
siitä jänniä kukkijoita, että ensin ne muodostavat kukan hede- ja
eminapin ja sitten sen napin sivusta terälehdet alkavat työntyä
ulospäin.
Jo pitkään olen suunnitellut laittavani tuijia kasvamaan itärajalle tien viereen (vertaa suunnitelma 5 10.11.2013). No, nyt se tuli tehtyä. Oli muuta käyntiä Kuopiossa ja samalla matkalla poikkesin ostamaan kolme tuijaa (Thuja occ. 'Smaragd'). Aamupäivällä laitoin kuopat, mullat ja vesikannut valmiiksi - ei nimittäin satanut vielä silloin. Iltapäivällä tulin tuijien kanssa kotiin ja menin heti istuttamaan ne pienessä tihkusateessa. Kuvassa tuijat nyt seisovat hieman vinosti tontin rajaan nähden, ja niiden oikealla puolella rajalla kasvaa koiranheisi.
Kaiken myrkyttämisen ohella olen raapinut vuohenputken juuria pois muutamien kasvien luota. Heinäkuussa ruusut, nyt elokuussa kirsikkapensaat, kuninkaanangervot ja pilvikirsikka saivat tätä hoitoa. Kirsikkapensaan reunamalla raapiessani löysin taas kiven, jota en ollut huomannut istutuspuuhassa. Se oli sen kokoinen, että päätin lauantaina tonkia sen ylös - saapihan kirsikka vähän laajemman juurtumisalan. Tämän kiven vieressä lojottaa se suuri paasi, jonka olin huomannut istuttaessani. Mutta kiven alla oli sitten vielä yksi kivi, vähän edellistä isompi. Aikani tonkailin siinä ja sain senkin ylös tänään. Sen kunniaksi juotiin syksyn ensimmäiset omenapiirakkakahvit.
Nämä kivien nostelut vaativat järkeä ja kärsivällisyyttä - ei niinkään voimaa. Kuvassa onkin vaadittavat välineet: kottikärryissä puuklapeja, lapio ja kanki. Nämä kivet nousivat kirsikkapensaan taimen (istutettu keväällä) vierestä suunnilleen lapion kohdalta.
Jos tontun suunnitelmat eivät toimi, niin luonto toimii kuitenkin. Tässä muutamia lahottajasieniä, jotka yrittävät jyrsiä koivunkantoa.
Erään vanhemman kannon ovat sienet peittäneet kokonaan:
Kultakuoriainen on joutunut tyytymään ruusuihin, koska tontilla ei nyt sitten kuki putkikasveja, niiden suosikkeja. Tämä kuoriainen oli nukkumassa ruusussa. Tarkkaan katsoen huomaa, että kärpäset joutuivat odottamaan vuoroaan reunalehdillä.
Hyvä suunnitelma ei aina toimi. Se nähtiin nyt tämän vuohenputken kohdalla. Tonttuhan myrkytti vuohenputket parhaaseen kasvuaikaan ennen kukintaa (Roundupilla). Olisi pitänyt tehota. Aluksi tehosikin: vanhan kasvuston saattoi niittää pois. Mutta nyt tontilta nousee iloisia vuohenputken alkuja kauniin vihreinä.
Muutamin paikoin tonttu myrkytti niitä uudelleen toisella torjunta-aineella (Neudorffin Finalsan); toimii nopeammin kuin Roudup.
Yllätyksenä on maasta noussut myös muutamia auringonkukkia: neljä niistä on keskellä pihaa. Isoin näyttää hyvin loisteliaalta.
Sateiden tultua toteutin suunnitelman siirtää luonnonkasveja pihaan. Kävin metsästä vohkimassa hiirenporrasta ja kallioimarteen.
Toivottavasti tämä suunnitelma pitää: laitoin kallioimarteen kiven päälle ja sekaan paljon rahkasammalta, jotta se juurtuisi hyvin.
Vihdoin aukesivat viimeisenkin ruusun kukkaset: Rosa 'Alexander MacKenzie' näyttää nyt väriään ensi kertaa tällä tontilla. Ja komeaa onkin!
Tähän aikaan aukoo nuokkuvia kukkiaan myös lilja 'Flore Pleno', oranssinen, kerrottu tiikerililja. Korkeutta sillä on yli 150 cm. Kuvan olen ottanut hieman kyykistymällä liljan alle. Siltä vie aikaa jonkun verran, kun se valmistelee useita tämmöisiä komistuksia varteensa.
Tänä vuonna kokeilin eka kertaa kasvattaa yksivuotisia kukkia suorakylvönä. Kukat alkoivat kukkimaan vasta heinäkuun lopulla. Tällaista väriä on nyt sillä saralla. Edessä näkyvät miniauringonkukat eivät vielä ole valmiita.
Ahkeraliisoista vain nämä kukoistavat niin kuin niiden kai pitäisikin:
Väriä on tullut muuallekin lisää, kun syyskukkivat alkavat aukoa nuppujaan:
Näin hehkeältä näyttää ruusu 'Morden Blush' yhdessä liljojen kanssa:
Kivien värit ja kuviot ovat nekin omanlaisiaan: tämän kiven päälle suunnittelin tämmöisen lintuaiheen keramiikasta värinään pronssi.
Tänään just ennen lounasta sain istutettua maahan viimeisenkin niistä pikkupensaista, jotka ostin viimeksi. Nyt ensi kevättä ovat odottamassa kelta-, lamo- ja rusovuohenkuusamat, verho- ja loistoangervot, keltajapaninangervot ja kääpiöpunapajut. Lisäksi istutin kuninkaanangervoja lisää niiden aikaisempaan ryhmään. Siinä sivussa löytyi kolme aika isoa kiveä. Yhden kiven jättämä tyhjä monttu oli niin iso, että suunnitelma muuttui sen osalta; pitänee ostaa siihen joku ruusu ensi keväänä.
Liljat kukkivat tähän aikaan. Tässä pari liljaa, jotka istutin vasta keväällä; 'Golden Stone' ja 'New Wave'.
