Orapihlajan leikkaamisen aika on nyt, ainakin meidän korkeuksilla. Ennen juhannusta uutta kasvua on jo jonkun verran, ja kasvaneet piikit ovat tässä vaiheessa vielä taipuisia, eivät kovia ja pistäviä jurrikoita. Uutta, haarautuvaa kasvua lähtee leikkuun jälkeen tulemaan "ison kesän" aikana. Maahan putoavat leikkuujätteet ovat tämän pensaan kohdalla ikäviä. Siispä taipuisat piikit auttavat ainakin pikkuisen tässä asiassa. Nyt minulla alkoi piikkikoe: mitä tapahtuu orapihlajan tuoreelle, taipuisalle piikille, kun se saa aikaa kuivua? Kuivuuko se kovaksi vai mitä tapahtuu?
Pitääkö orapihlaja-aidan olla suoraan leikattu varsinkin ylälinjastaan? No, ei. Paljon hauskempi olisi vaikka aaltoileva linja.
Leikkaamisen perusneuvo on, että aita leikataan A-muotoon. Tämä sen takia, että näin pensaan lehdillä on paras mahdollisuus saada valoa sekä ylhäällä että alhaalla. Minun pensaassani näkyy selvästi, mitä valon saaminen merkitsee. Yksi aidan pää suuntautuu suoraan etelään; se on kaikkein rehevin ja tuuhein osa aidasta.
