Ne ovat kovin arkoja; pyrähtävät aina välillä läheisten puiden oksille ja kohta taas lennähtävät takaisin syömään siemeniä. Silloin kun urpit istuvat oksilla, näyttää aivan siltä kuin puissa olisi ruskeat lehdet tallella. Aikaisempina vuosina en ole huomannut tällaista urpiaisten touhotusta.
PS. Seuraavana päivänä satuin näkemään, kuinka harakka tappoi yhden pikkulinnun naapurustossa; lenteli perässä, sai kiinni, höyhensi sitä aikansa ja läksi kuljettelemaan pitkin hankia. Tässä viimeisessä vaiheessa näkyville tulivat pari naakkaa ja yksi harakka lisää. Tämän episodin jälkeen ei urpiaisparvea näkynyt mailla eikä halmeilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti